Akiuussutissat nassiussat tulliit nunatsinnukaanneqalersut
Coronamut akiuussutissat nassiussat nunatsinnut ullumi aqaguluunniit tikissapput. Taakkua akiussutissat nassiunneqartut ataatsimoortut sisamaraat.
Nunatta nakorsaanerata Henrik L. Hansenip oqarnera naapertorlugu akiuussutissat nassiunneqartut taakkua Nuummi ukiortaap kinguninngua siullermik akiuussuserneqartunut akiuussuseeqqiinermut atorneqassapput.
Marloriarluni akiuussuserneqarnissamut timip tunillannartumut akiuussusiornissamik eqqaamanninnissaa peqqutaavoq.
Nunatsinni akiuussutissalersuineq
- Akiuussutissat puiaasaarakkat nassiussat siulliit 1305-iupput. Taakkua ukiortaap kinguinnngua tikipput.
- Nassiusst tullii puiaasaaqqat 975-iupput. Taakkua sapaatit akunnerisa aappaanni tikipput. Taakkunannga Qaqortumi, Aasianni Sisimiunilu inutaasut peqqinnissaqarfimmilu salliullutik sulisut kapineqarput.
- Nassiussat pingajui aamma puiaasaaqqat 975-iupput.
- Akiuussutissaq – 70 gradip aamma -80 gradip akornanni nillertigisumiitinneqassaaq. Taamaammat assartoruminaappoq.
- Akiuussutissaq, akuerineqarluni nunatsinnut nassiunneqartussaaq, tulleq amerikamiut nakorsaasiorfiata Moderna ineriartortitaraa.
Kapitineq siulleq tullialu sivisunerpaamik ullunik 42-nit akunneqassapput. Ullut 42-at tassaavoq februaarip 15-ia.
- Maani Nuummi amerlanerpaat sapaatit akunneranni matumani akiuussutiseqqinneqassapput. Tassa ikinnerpaamik 80 procentii uani pivagut. Sinneri spaatit akunnerata tulliani akiuussutisseqqinneqassapput, Henrik L. Hansen oqarpoq.
Nunatta akiuussutissaatai siullit utoqqaat illuanni Ippiarsummiittunut januaarip sisamaani kapisissutigineqarput.
Dronning Ingridip Napparsimmaviani peqqinnissamik suliallit ulloq taanna aamma kapitipput.
Nassiussat sisamaannik 1300-it akiuussutissinnissaat naammapput. Akiussutissat qanoqinnaaq agguaanneqassanersut suli aalajangerneqavinngilaq. Februarimimi marsimilu akiuussutissalersuinissamut pilersaarut suli akuerineqanngitsoq, nunatta nakorsaanera ilisimatitsivoq.
Nassiussat talimaat sapaatit akunnerata arfineq aappaanni tikissapput.
Akiuussutissat neriorsuutaasunit ikinnerit
Coronamut akiuussutissanik nunarsuarmi tamarmik piumasaqarnersuup kinguneranik tunisassiortoq Pfizer/BioNTech neriorsuutigeriikkamisut amerlatigisunik nassiussisinnaasimanngilaq.
EU-li kimigiisermat coronavirusimut akiuussutissiortut nassiussinnaasatik amerleqqippaat.
Pfizer/Biontech aamma Moderna akiuussutissaatiminnik EU-mi akuerssissutiseqqaartuupput. Nunatsinni Pfizer/Biontechip akiuussutissalia suli kisimi atorneqarpoq.
Akiuussutissalli naatsorsuutigisamik ikinnerusut nunatsinnut nassiunneqartarmata, akiuussutissalersuineq sivitsoruttoortoq, Nunatta Nakorsaaneqarfiani nakorsaq, Paneeraq Noahsen, sapaatit akunneranni kingullermi oqarpoq.
Nunattali nakorsaanerata oqarnera naapertorlugu nunatta ikinaarussaanissaa ernummatigineqartariaqanngilaaq:
- Atsikkutigiissaarigaanni Kalaallit Nunaat Danmarkisulli pissarsivoq. Tassalu Kalaalit Nunaat Danmarkimut sanilliukkaanni akiuussutissat pissarsiassani pivai, taanna oqarpoq.
Nunatsinni inuit 2.584-it covid19-imut tallimanngornermi akiuussutissinneqareersimapput.
