Ajunaartunik nalunaarutit imaaginnavipput
Frankrigimi nutaarsiassaqartitsivimmit, AFP-mit, nalunaarutigineqartut naapertorlugit Japanimi oqartussaasut taama ilisimatitsipput.
Ajunaartut maannakkorpiaq 5.178-iusut uppernarsarneqareerpoq, periarfeerunneqartut maqaasineqartullu 8.600-ngajaasut pisortatigoortumik nalunaarutigineqarluni. Ikiligaasut 2.300-ngajaapput.
Inunnik ajunaartunik nalunaarutit imaaginnavipput, toqusut, maqaasineqartut ikiligaasullu piffissami aggersumi suli amerlanerulernissaat qularutissaanani.
lloqarfimmi Ishinomakimi borgmesteri aviisimut Kyoto Newsimut oqarpoq, nammineq illoqarfimminniinnaq maqaasineqartut 10.000-inngornissaat ernummatigigini.
Atomimik nukissiorneq pillugu nunat tamalaat nakkutilliisuutitaannit, IAEA-mit, oqaatigineqarpoq, Japanimi atomip nukinganut nukissiorfissuami, Fukushimami, aserorsimasumi pissutsit ullumikkut suli ilungersunartut, kisianni pingasunngormalli ajorseriarsimanatik.
Nukissiorfiup qanittuani isumannaallisaaneq nunat arlallit 20 kilometerimiit 80 kilometerinut ippassaq annertusereeraallu una nalunaarut tutsiuppoq. Angalaniartunut ilitsersuut sukannernerusoq Danmarkimi nunanut allanut tunngassuteqartunut ministereqarfimmiit kinguninngua saqqummiunneqarpoq, Japanimut angalaniartut angalaqqunagit kaammattorneqarlutik.
Atomimik nukissiorneq pillugu nunat tamalaat nakkutilliisuutitaannit maanna oqaatigineqarpoq, pissutsit ippassartut iinnartut, tamannalu neriulluarnartoq. Qinngornernik ulorianartunik aniatitsineq annikillisarniarlugu japanimiut annaassiniartartut qasusueqalutik reaktorinik nillusaallutik ulloq unnuarlu imermik seqqitsaajuarput.
