Aaja Chemnitz Larsen: Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq

Aaja Chemnitz Larsen, IA sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq,  Amerikami præsidentip Kalaallit Nunaat pisiariniarlugu siunnersortini oqaluussimagai pillugu Wall Street Journalimi atuarsimasani iluarivallaanngilaa.

Ilumoornersoq uppernarsineqarnngilaq, amerikamiullu saaffiginnissagaluarpata Danmark itigiartitsissasoq Aaja Chemnitz Larsen-ip neriuutigaa. 

AAMMA ATUARUK Donald Trumpip Kalaallit Nunaat pisiariniarlugu takorlooraa

- Amerikap Kalaallit Nunaat Danmarkimiit pisiarserissappagu qujaannarpunga. Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinnerata nukittorsarneqarnissaa kissaatigineruara, taama oqarpoq.

- Pingaaruteqarpoq aamma Kalaallit Nunaat pisiassaangitsoq naqissusissallugu. Danmark taamaaliuinnarsinnaanngilaq.

USA-p siornatigut Kalaallit Nunaat pisiariniarnikuuaa

Kalaallit inuiaat namminersortutut nammineq nunagisaminnut oqartussaasutut akuerineqarnissaat IA-p suliniutaasa ilagaat. Danmarkimik USA-miit ataatsimoorussaqarnerunerput takusinnaavaa.

- Nunatta naleqartitaanik tunngaveqarpoq, aamma Nunani Avannarlerni naleqartitat malillugit taamaappoq. Ilinniartitaaneq nakorsiarnerlu akeqanngitsut, taama oqarpoq Aaja Chemnitz Larsen.

- Kalaallit Nunaat danskiujunnaarluni amerikamiunngussappat inuiaqatigiit qanoq ittunngussanersut eqqarsarnartoqartitama ilagaat.

AAMMA ATUARUK Lars Løkke Trump pillugu: Asuleersimassaaq

USA-p siornatigut Kalaallit Nunaat pisiarseriniarnikuugaa tikkuarpaa. 1946-mi USA-mi præsidentiusimasup  Harry S. Truman-ip, Kalaallit Nunaat 100 millioner dollarsilerumanikuuaa aammalu Alaskamut paarlaakkumanikuullugu.  

Danmarkip siornatigut  nunanik tunereernikuusimavaat. 1916-mi Indiaaqqami Qeqertat USA-mut pisiaritinniarlugit Danmark isumaqatigiissuteqarsimavoq. 1917-milu innuttaasut taasinermikkut akuersimmata piviusunngortinneqarpoq.