Puisit toqungasut 2500-t missaat Ruslandip sineriaata ilaanut tipisimasut

Puisit toqungasut 2500-t missaannik amerlatigisut russit naalagaaffianni Dagestanip sineriaanut tipisimapput.

Russit oqartussaasui sapaammi taama nalunaaruteqaput.

Puiserpassuit toqungasut taakkua Dagestap illoqarfiisa pingaarnersaata Makhatjakalp sineriaata eqqaani siumorneqarput.

Puisit toqungasut 700-t siumorneqarsimasut siullermik arfininngornermi nalunaarutigineqarpoq, maannalu nalunaarugineqartut amerlanerungaatsiarput.

Puisit suna toqqutigisimaneraat suli ilisimaneqanngilaq, toqqutigisaallu paasiniarlugu misissuisoqarluni. Taamaattumik puisit toqusimasut amerlanerusinnaapput.

AAMMA ATUARUK Alaskami puisit toqungasut ernumassutigineqartut

Taserujussuarmi Kaspiske Havimi ukiut kingulliit qulit ingerlaneranni puisit toqungasut aatsaat taama amerlatigisut siumorneqarput.

Puisit suna toqqutigisimaneraat laboratoriami misissuinermi paasiniarneqassaaq.

Kaspiske Havimi puisit nungutaanisssaminnut ulorianartorsiortinneqarput immikkullu ittumik illersugaallutik.

Kaspiske Havimi puisit ukiut qulikkuutaat kingulliit ingerlaneranni piniapilunneqartarnerisa suliffissuaqarnermilu mingutitsinerup kingunerisaannik nungutaanissaminnik ulorianartorsiortinneqarput.

Kaspiske Havimi puisit ukiut 100-t kingulllit ingerlaneranni 90 procentinik ikileriarsimasut, uumasunik illersuiniaqatigiit paasissutissiipput.