Kalaallit franskisut katersugaasivittaarput

Frankrigimiut katersugaasivissuat nutaaq europamiuunngitsut eqqumiitsuliaanik saqqummersitsiviusartussaq ”Musée du QuaiBranly”-mik taaguuserneqarpoq. Katersugaasivik Parisimi sapaatip akunneri marluk qaangiuppata ammarneqassaaq Københavnimilu Illorsuaq Atlantikkimi ullumi taanna pillugu paasissutissiisoqarpoq.

Kalaallit eqqumiitsuliaat katersugaasivimmi immikkut ineqartinneqassapput, franskit Danmarkimi aallartitaat oqarpoq:

- Kalaallit eqqumiitsuliaat pingaaruteqartorujusuupput. Taavanngaanniit eqqumiitsuliat 3.000-inik amerlanerusut katersugaasivimmut nuunneqartussaapput. Taakku amerlanersaat inuiaqatigiit immikkuullarissut sakkuinik eqqumiitsuliaannillu Parisimi katersugaasivimmiisinneqarsimapput, aallartitaq Anne Gazeau-Secret Parisimi katersugaasivissaq pillugu paasissutissiinermi oqarpoq.

Ilisimatusarnermut paasissutissanillu katersuiveqarnermut eqqumiitsuliat aamma atorneqartassapput.

Præsident Jacques Chiracip suliaatut kingullertut katersugaasivik taaneqartarpoq. Taanna 1995-imi præsidentinngoramili katersugaasiveqalernissamik isumassarsivoq – aallartitarlu naapertorlugu Chirac nunarsuarmi nunat inuiisa eqqumiitsuliaannik soqutigisaqartorujuussuuvoq.

Franskeq Jean Nouvel ukiuni makkunani tusaamaneqarnerit ilaat katersugaasivimmik titartaasuuvoq, taassuma DR-ip tusarnaartitsarfissua aamma titartarnikuuvaa. katersugaasiviup Musée du Quai Branly inissisimaffia aamma torraasorujussuuvoq – Parisimi ilisarnaatit ilaata, Eiffeltårnep eqqaaniittussaavoq.

Katersugaasivik pisortatigoortumik juunip 23-ani ammarneqassaaq juunillu 20-aniit internetikkut titartaganngorlugu takuneqarsinnaalissalluni.