Isukasiata ilaa eqqissisinneqarli
Nunarsuatta sananeqaatai pisoqaanerpaat ujaqqat, Nuup Kangerluani Isukasianiipput. Danskeq qiperuisartoq Niels Frandsen, ukiorpaalussuit matuma siornagut Isukasianiitilluni nammineq atugassaminik ujaqqamik pisoqarsuarmik 50 kilomik peersivoq nunatsinnillu annillugu. Danskip qiperuisartup iliuuserisimasaa eqqarsalersitsisoq, Danmarkimi Geologisk Instituttip ujarassiornermut katersugaasiviani pisortaq ujarassiooq professorilu Minik Rosing oqarpoq. Taanna isumaqarpoq Isukasiani nunap ilaa eqqissisimatitanngortariaqalersoq.
- Isukasia annertungaatsiarmat tamavimmi eqqissitaanissaa siunnersuutigerusunngilara, nunalli ilaata aalajangersimasup, sananeqaatimigut nunarsuarmi asseqanngitsup eqqissisitaanissaa pivara, ujaqqat tassaniittut asuliinnaq piaarneqassagunik nungutaanissamut ulorianartorsiuleriaannaammata, Minik Rosing erseqqissaavoq.
Isukasiani ujaqqat nunarsuarmi pisoqaanerpaasut, ukiunik ikinnerpaamik 3 milliardtinik pisoqaassuseqartut uppernarsineqarnikuuvoq.
- Isukasia ujarassiuunit ujaqqanillumi soqutigisalinnit nunani tamalaaneersunit assut soqutigineqartuuvoq, ilisimatuullu piaanerminni piumavallaarlutik qaqqap pineqartup pissusianik innarliisinnaapput, imaassinnaavorlu aningaasannanniutigalugu aamma piaasoqartoq, danskermi ukiut arlallit matuma siornagut ujaqqap pisoqarsuup ilaanik peersisimasoq assersuutigiinnartariaqarpoq, Minik Rosing tikkuaavoq.
Isukasiani ujaratoqarsuarnik eqqissisimatitsinnginneq uggornartumik kinguneqarsinnaasoq Minik Rosing oqarpoq:
- Nunani allani pigisanik asseqanngitsunik taarserneqarsinnaanngitsunillu annaasaqartarneq takornartaanngilaq, soorlu Japanimi nuna asseqanngitsoq aningaasannannianit aserorneqavissimavoq, utertinneqarsinnaananilu, ilisimatuullu nunatta avataaneersut ilaasa, Isuani ujaqqanik pisoqarsuarnik annertunaarlugu tigusaqartarsimanerat ilisimavarput. Taamaaliortoqaqqinnissaa mattunneqarsinnaanngimmat Isukasiata ilaa eqqissisinneqartariaqaraluarpoq, Minik Rosing oqarpoq.
Isukasiani qaqqat ujaqqallu pisoqarsuit nunami 30 kilometerisut isorartutigisumiipput.
Isukasiani qaqqat ujaqqallu pisoqarsuit nunami 30 kilometerisut isorartutigisumiipput. Minik Rosingip naalakkersuisunut siunnersuuteqalersaarnera Avatangiisinut naalakersuisup Asii Chemnitz Narupip ilassilluarini oqarpoq. Eqqumaffigisassat tamakku eqqumaffigilluinnartariaqarnerannut suleqataarusukkami naalakkersuisut nalilersueqataanissaannut peqataanissamut piareersimalluni Asii Chemnitz Narup oqarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat maleruaqqusaat naapertorlugu nunatsinnit ujaqqanik annissiniartut assammik illuani tigummiarsinnaasaminnik taamaallaat annissisinnaatitaapput, tassannga annerusumik annisserusuttut Aatsitassanut Pisortaqarfimmit akuerineqarsimasariaqarput.