Issittormiut imminortarnerat paasiniarneqalerpoq

Alaskami, Nunavumi Kalaallillu Nunaanni imminortarnerit nunanut naalagaaffeqataasunut naleqqiullugit sooq taama amerlanerutigippat ?

Apeqqut taannarpiaq ICC-imi ilaatigut apeqqutigineqartarpoq maannalu akissutissarsiniarlugu suliniuteqartoqalerpoq:

ICC-ip Paarisa suleqatigalugu maanna issittumi imminortarnerit amerlasuut sumik peqquteqarnersut misissulerpaa. Kulturi inuiaqatigiinnilu pissutsit assigiinngitsut ilaatigut misissuinermi ilanngullugit misissuiffigeqassapput.

Nunatsinni ICC-ip allattaanerata Hjalmar Dahl-ip nalunaarutigaa, maanna issittumi imminornaveersaartitsineq kattuffiup suliniutigileraa. ICC-p tulliani ataatsimeersuarnerani juunip qaammataani Alaskami pisussami tamanna immikkut ittumik eqqartorneqassaaq.

Issittumi imminortarnerit kisitsisinngorlugit qiviaraanni erseqqarilluinnarpoq qanoq amerlatiginersut:

Nunatsinni agguaqatigiisillugu inuit 50-t ukiumut imminortarput. Agguaqatigiissillugu Danmarkimi inuit 4.700-t imminortassagaluarput, taamaattorli inuit 800 missaat imminortarput.

Taamaalilluni Nunatsinni imminortarnerit arfinileriaammik Danmarkimut naleqqiullutik amerlanerupput.

Nunavumi agguaqatigiissillugu inuit 25-t imminortarput. Canadamiunut danskinullu imminortartunut naleqqiullugit arfinileriaammik amerlanerupput.

Alaskami nunap inoqqaavi amerikami naalagaaffeeqqani innuttaasutuulli amerlatigisut imminortarput.

Tassa taamatut isikkoqarpoq – allaganngorlugu uppernarsaatissaqarpoq. ICC-p aappaagu ataatsimeersuarnissaani issittumi imminoortarnerit ikilisinneqarnissaannut iliuusissatut tunngaviusussat nassariniassallugit sulineq aallartissaaq. Kulturikkut inuiaqatigiillu aaqqissugaaneranni assingiissutit assigiinngissutsillu qulaajarneqassallutik.