Tikaagulliusaartassat affaannanngortinneqarput
Kalaallit Nunaata tikaagulliusaartassaasa 19-it, Arfanniartarneq Pillugu Nunat Tamalaat Kommissionianni, IWC-mi ataatsimeersuarnermi peqataasunit piumasarineqartoq malillugu, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisup Rasmus Frederiksenip tikaagulliusaartassat qulinut appartippai.
- Tikaagulliit tikaagulliusaallu pisassarititat appartingaatsiarneqarnissaat aallaqqaammut oqaluuserineqaleraluarpoq. Tikaagulliilli pisassiissutit 175-it allannguuteqanngillat, tikaagulliusaallu 19-init qulinut ikilivavut. Tamanna neqissaqarniarneq eqqarsaatitgalugu ilungersunaraluarpoq, kingumulli qiviarutta ukiumut quliinnaat pisarineqartarmata annernarpallaarnavianngilaq. Aamma tikaagulliit pisariaqavimmata taamaalillugit annaanniarsimavavut. Rasmus Frederiksen nassuiaavoq.
IWC-mi ataatsimeersuariat amerlanersaasa kissaatigisimavaat Kalaallit Nunaanni tikaagulliusaartassat ikilisinneqarnissaat. KNAPK-p kissaatiginartissimavaa, Kalaallit Nunaata arfattassasa katillugit 175-iusut nikisinneqannginnissaat, tamannalu naalakkersuisup ima oqaasertalerpaa.
- KNAPK-p ikililerineq paasilluarlugu ajunngitsumik tiguaat, uanili eqqarsaatigisariaqarparput ukioq 2007-imi tikaagullittassat tikaagulliusaartassallu isumaqatigiinniutigineqaqqissagatsigit amerlassusilernissaat siunertaralugu. Kisianni erseqqissaatigissavara kalaallit nunaata maanna takutimmagu niueqataarusullunilu suleqataarusunnini. Tamannalu nunanit allanit iluarisimaarneqarpoq, suleqataarusunnerpullu pillugu Australiamit, New Zealandimit, Tuluit Nunaannit, Japanimit aamma Ruslandimit kusanartumik pilluaqquneqarluta. Rasmus Frederiksen oqarpoq.
Kalaallit Nunaata tikaagulliusaattassaminik ikilisitsinera Nunanit assigiinngitsunit nersualaarneqarlunilu iluarisimaarneqarpoq, IWC-llu ataatsimeersuarnerani Australia, ingaassiniartumik allaat oqaatigineqartumik arfernik illersuisutut taaniarneqartartoq, Kalaallit Nunaat pilluaqquaa, taamatut paasinnilluni tikaagulliusaartassanik ikilisitsisinnaasimammat.