Tasiilami meeqqanut ilaqutariinnullu ajornartorsiutilinnut sullissivik 1990-kkut aallartinnerannili ammarneqarmat suliniarneq maannamut iluatsittumik ingerlanneqarsimavoq. Sullissinerup iluatsittumik ingerlanera, kommunemi suliffeqarfiit inunnik isumagininnermut tunngasunik suliaqartut ataatsimoorlutik iliuuseqarnerisa kinguneraat. Meeqqat inuusuttullu ukioq manna immikkut sammineqarput, Sullissiviup ningiuata Jensigne Biilmannip maannamut sulinertik ima oqaluttuaraa:
- Maani sullissivimmi tarnit pissusaannik ilisimasallit atuarfimmut attaveqaramik, taavalu atuarfimmi meeqqat ajornartorsiuteqartut takujuminarnerulernikuunerisigut gruppit assigiinngitsut aallartinnikuuvagut.
Meeqqat eqimattanngortinneqarput niviarsiaqqanut nukappiaqqanullu. Eqimattat ataatsimoortillugit katerisimaartinneqartarput assigiinngitsunillu suleqartinneqartarlutik.
- Soorlu iganermut piniarnermullu ilinniartinneqartarput. Asimiitinneqartarput umiatsiartinneqartarlutik qimussertinneqartarlutillu.
Politiit juumoorlu meeqqanut inuusuttuaqqanullu pineqartunut aamma paasititsiniaasinneqartartut Jensigne Biilmann oqarpoq.
- Taava aamma niaviarsiaqqat inuusuttut atuarnerminnik maangaannaq unitsitsisimasut suffeqanngitsullu immikut katerisimaartinneqartarput, paasissutissanillu assigiinngitsunik tunioqqarneqartarlutik, taamaalillutillu susassaqartinneqartarlutik.
Jensigne Biilmann oqarpoq Tasiilami taama aaqqissuussineq assut iluaqutaasoq.
- Inunnik isumaginnittoqarfik suliaqareeqisoq eqqarsaatigissagaanni iluaqutigigunaqaatigut, uagut oqaloqatiginnittarnerit sivisusarsinnaasut ingerlattaratsigit.
Jensigen Biilmannip Tasiilami inunnik isumaginninnikkut aaqqissuussineq kommuneqarfinnut allanut pisariaqartitsisunut naleqqutsippaa.
- Allanut pikkorissariartarnitsinni aperineqaraangatta suleriuserput oqaluttuarisarparput malunnarporlu amerlasuunit assut iluarunartinneqartartoq soqutiginreqartarlunilu.
Meeqqanut ilaqutariinnullu sullissivimmi inunnik isumaginnittutut ilinniarsimasut marluk psykologillu marluk sulisuupput.