Namminiilernissaq pillugu ataatsimiititaliap siulittaasuata tullia Christian Mejdalip nunarput toqqaanissaminut periarfissinneqarani 1953-mi Danmarkip tunngaviusumik inatsisaanut ilanngutitinneqarsimanerata misissuiffiginissaa itigartippaa. Namminersorneq pillugu naalakkersuisup Jørgen Wæver Johansenip qallunaat kalaallit apereqqaarnagit qulaatiinnarlugillu Danmarkip tunngaviusumik inatsisaanut ilanngutitinneqarsimanerisa misissuiffiginissaanik piusaqarnera namminiilernissaq pillugu ataatsimiititaliap siulittaasuata tulliata Christian Mejdalip itigartippaa, isumaqarami pereersimasut
nuanniitsut uterfigineqartariaqanngitsut.
- Tamanna sakkortuumik mianersoqqussutigisariaqarpara, suleqatigiissitap maannakut anguniagassatut suliniarnera eqqarsaatigalugu. Suliniarnitsinni kalaallit namminiilernissaannut periarfissanik ujartuineq suliaraarput, tamannaavorlumi suleqatigiissitap anguniagassatut siunertaa, Mejdal oqarpoq. Aperineqarami pereersimasut puigorlugit qanoq ililluni siumut isiginiartoqarsinnaanersoq, Christian Mejdal akivoq, taamaaliortoqarsinnaasoq, siornatigut pisimasoq allanngortiternerisigut. Taamaalillutik kalaallit namminneq naliliinissartik angusinnaassammassuk, taamani 1953-mi qanoq pisoqarsimanera pillugu. Maannalu sulineq tassaanerarpaa maanna siunissamilu qanoq iliornissamik sulineq, Mejdal oqarpoq.
Aperineqaramilu taamani pisimasut eqqortut eqqunngitsullu pillugit, aammalu qanoq iliortoqarsimasinnaagaluarnissaanik ataatsimiititaliaq eqqartuiffittut atorneqarsinnaannginnersoq Mejdal ima akivoq, ajornartorsiut ullumikkornit anginerulissasoq, kalaallit politikeriisa politikkikkut apeqqutinngortippassuk. Erseqqissaatigaalu Mejdalip kalaallip naliginnaasup inuiaqatigiilluunniit kalaallit soqutiginavianngikkaat ataatsimiititaliap pereersimasunut nukiit atorneqassappata.