Meeqqat kaattut nunatsinni tamarmi siumugassaapput
Nunatsinni meeqqat 11-t 17-llu akornanni ukiullit quliugaangata ataaseq kaalluni innartarpoq, kaalluniluunniit atuariartortarluni. Misissuinerup WHO-p ataani suliarineqartup takutippaa meeqqat Tasiilamiinnaanngitsoq nunatsinili tamarmi kaannermik misigisaqartartut.
FN-ip peqqinnissamut suleqatigiiffia WHO nunarsuarmi meeqqat inuusuttuaqqallu atugaannik akuttunngitsumik paasiniaasarpoq. Nunatsinni meeqqat aamma paasiniaaffigineqartarput, ukiullu marluk matuma siorna apersuinerit inerneri naammasseqqammerput.
Atuartut 11-niit 17-nut ukiullit pingajorarterutaat, tassalu 2000-it misissuinermi peqataapput, taakkulu 11 procentii imaluunniit meeqqat 220-it kaannerartarsimapput. Misissuinerup inernerinik katiterisuuvoq Nuummi nakorsiartarfimmi nakorsaq Birgit Niclasen.
- Misissuinerup inerneri asigiinngistunik isumalersorneqarsinnaapput. Kaaluni innartarneq atuariartortarnerluunniit piitsuunermik, tassa nerisassanut akissaqannginnermiik pissuteqarsinnaavoq. Aammali akissaqaraluarluni aningaasat nerisassanut atornagit allanut atorneqartarnerattut paasineqarsinnaavoq. Pingajussaattut ima paasineqarsinnaavoq pissaqarluaraluarluni nillataartitsivimmiittut illiginngiinnarlugit nerinngitsoornermik, Birgit Niclasen nassuiaavoq.
Tasiilami pisimasunut qanittukkut eqqartorneqartunut taputartuutissagaanni meeqqat kaattarnerat tappaviinnaanngitsoq nunatsinnili tamarmi siumugassaanera aamma taamaalilluni uppernarsineqartoq Birgit Niclasen isumaqarpoq.
Misissuinermi nunaqarfiit, illoqarfiit Nuullu immikkoortinneqarsimapput. Nunaqarfinni meeqqat kaattartut amerlanerupput, taakkulu ilaqutariinnit pigissaannginnerusuneersuupput.
Misissuinerulli tutsuiginassusia apeqquserneqarsinnaavoq. Atuartut pingajorarterutaat sinnilaarlugit akisimapput, 2000-iugaluartulli tullianik misissuinermi suli amerlanerusut akitinneqarnissaat anguniarneqassasoq Birgit Niclasen oqarpoq.