Tunumiit nassiusseqqusinnginneq ataannarpoq
Tikaagulliup neqaata nioqqutigisinnaaneranik Japanip piumasaqarnera Cites pillugu Bangkokimi taasinermi itigartitsissutigineqarpoq, taamalu Tunumiit Danmarkimut neqimik nassiusseqqusinnginneq suli atuutissaaq.
Tikaagulliit tunumiittut Japanip tikaagullii assigalugit suli liste 1-miiginnassapput, tassalu nioqqutigineqaqqusaanatik nunanullu allanut pajugutigineqarsinnaanatik.
Tunup tikaagulliisa Atlantikup imartaaniinnertik pissutigalugu aningaasarsiutigalugu nioqqutigeqqusaanngillat, kitaanili liste 2 atuulluni neqi sinerissami nioqqutigineqarsinnaalluni, kisianni aningaasarsiutigalugu nunanut allanut tuniniaqqusaanani, taamaattorli ilaquttanut soorlu Danmarkimiittunut pajugutigineqarsinnaalluni.
Taamaakkaluaq Cites malittarisassaminut naapertuutinngitsumik aalajangiisoq piniarnermut pisortaqarfiup pisortaa Amalie Jessen oqarpoq.
- Uumasut pineqartut allattorsimaffimmut allamut pissappata Cites-ip nammineq malittarisassai naapertorlugit biologit misissuinerat tunngaviusussaavoq. Malittarisassat malinneqarsimasuuppata tikaagulliit allattorsimaffik 1-miittut 2-mut pisinnaagaluarput, Amalie Jessen oqarpoq.
Citesimili ilaasortat malittarisassatik malinnagit taasinerat pissuteqarpoq arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuup IWC-p malittarisassaqareernera tikaagulliup neqaa aningaasarsiutigalugu nunat akornanni nioqqutigineqassanngitsoq, Amalie Jessen oqarpoq.