TAKSØEP NALUNAARUSIAA Issittumut tunngasut uani atuakkit
Ukiuni aggersuni suut danskit naalakkersuisuinit ukkatarineqarnerusariaqarneri pillugit Peter Taksøe-Jensenip nalunaarusiaani saqqummersinneqaqqammersumi Issittoq, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu nakkutigineqanngaatsiarput.
Her forsyner Forsvaret Station Nord i Nordøstgrønland med brændstof m.m. via en canadisk c-17 Globemaster.
maajip 02-at 2016 14:48
Nutserisoq Connie Fontain
Eqimattat diplomatimik Peter Taksøe-Jensenimik siuttoqarlutit danskit nunanut allanut tunngasunut politikkiannik misissueqqammerput, taassumalu kingorna 105-inik quppernilimmik nalunaarusiamik ataasinngormat ullorortoq saqqummertoqarpoq.
Nunatsinnut immikkut soqutiginaatillit immikkoortut uani takusinnaavatit.
- Nunani issittuni suliniuteqarneq salliutinneqassaaq: Qaammataasat atorlugit nakkutiginnissinnaanernik pilersitsisoqartariaqarpoq. Nunani issittuni naalagaaffiup allanut attaveqarnerani Danmark siulersuisariaqarpoq, issittumilu isumannaallisaanissamut politikkimik oqalliffissamik periarfissaqarneq misissorneqassaaq. Ukiumoortumik 120 millionit koruunit tamassumunnga atorneqassapput.
Aamma atuaruk Danskit nunanut allanut politikkianni Nunarput Issittorlu immikkut sammineqartut
- Issittumi naalagaaffimmut, kunngeqarfimmut kalaallinut savalimmiormiunullu iluaqutaasussamik isumannaatsumik aningaasaqarnerup avatanngiisinullu tunngasut ineriartortinnissaannut suliniuteqarnissaq kunngeqarfiup pingaarnersiuinermi qaffasinnerutittariaqarpaa.
- Qaammataasanik atuinikkut aaqqiissuteqarnissamut periarfissat, ilisimatusarnermilu qarasaasiakkut immikkut atassutilimmik Nuummi pilersitsisinnaaneq Danmarkip misissortariaqarpaa, aningaasaliinermilu aaqqissuutaasinnaasut nutaat ilaatigut aningaasaateqarfiit, pisortanit-namminerlu ingerlanneqartunik peqateqarnikkut periarfissaasinnaasut misissorlugit.
- Qaammataasaq atorlugu aaqqiissutaasinnaasunik illersornissaqarfiup attaveqaqatigiinnera, innuttaasunullu internettimut attaveqaatinik bredbåndiusunik nukittorsaaneq.
Aamma atuaruk Illersornissaqarfiup Issittumi suliniutai nukittorsarneqarlik
- Issittumi sermip aakkiartorata aningaasaqarnikkut suliniuteqarnerup ineriartornerullu annertusisinnaaneranut isiginnittariaatsit allat ammaanneqarput, naalakkersuinikkulli aamma pisariaqartitanik soorlu imarsiornikkut annaassiniarnermi, avatanngiisinillu illersuinermi suliassaqarnerulersitsissaaq.
- Kalaallit Nunaanni oqartussat suleqatigalugit Issittumi Sakkutooqarfiup ataani namminneq kajumissutsiminnik upalungaarsimasussanik pilersitsisoqassaaq. Tamatuma peqatigisaanik aamma innuttaasut nalunaaruteqartarnerat tunngavigalugu nammineq kajumissutsimik nalunaaruteqartarfimmik imaanilu avatangiisinik nakkutilliinermut aaqqissuussinermik aamma pilersitsisoqartariaqarpoq.
- Kalaallit Nunaata imartaani sorsuuteeqqat ataatsimik ilaneqartariaqarput.
- Nunanut allanut ministereqarfik Issittumut ukkatiginnittussanik amerlanerusut atorfinitsitsisariaqarpoq.
- Sakkutooqarnermut aningaasaliissutaasartut ukiuni aggersuni qaffanneqartariaqarput. Taakkulu Issittumut NATO-mullu tapersiinermut ilaatigut atorneqassapput.
- Kalaallit Nunaat/Kunngeqarfik uranimik avammut nioqquteqaleraluarpat, tamanna Kunngeqarfiup nunanik allanik suleqateqarneranut sunniuteqarnavianngilaq. Nakkutilliinerulli ingerlalluarnissaa pingaarnerpaassaaq.
Aamma atuaruk Danskit illersornissaqarfiat imatut nukittorsarneqassaaq
- Nunap toqqavianut piginnittussaatitaanermut apeqqutip sukkanerusumik aalajanngiiffigineqarnissaanut atatillugu nunat tamalaat akornanni oqalliffissamik pilersitsisoqartariaqarpoq.
- Kunngeqarfimmut, naalagaaffimmut kalaallinut savalimmiorminullu iluaqutaasumik ineriartortitsinissamut pissaanilissuartut inissisimavipput atorluassavarput.
