Aatsitassarsiortitseatigiiffik Energy Transition Minerals Kuannersuarni akoorutissanik piiaaanisamik akuerineqanngikkuni 76,5 milliardit koruuninik nunatsinniit Danmarkimiillu taarsiiffigeqquvoq.

Taarseeqqusissut nunatta Danmarkimiit ataatsimoortumik ukiuni 19-ini tapiissutisiaanik imaluunniit nunatta inuisa 56.600-it tamarmik 1,35 millionit koruuninik akiliinerannik naleqarpoq.

- Danmarkip Kalaallit Nunaatalu naalakkersuisuisa piginneqatigiiffiup 2021-mi decembarip aaallaqqaataaniit piiaanissamik akuersissuteqarnissamut pisinnaatitaffeqartoq. Tassa piumasaqaapput, Energy Transition Mineralsip pisortaanera, Daniel Mamadou, KNR-imut taama oqarpoq.

- Piuamasaqaatitta aapparaa, urani pillugu inatsisip suliniutitsinnut apeqqutaannginnera Naalakkersuisut akuerissagaat.

Ima aallartippoq

Suliaq piginneatigiiffiup Kuannersuarnik akoorutissanik piiaanissamik suliutimi itigartinneqarneranik naammagittaanneranut tunngavoq.

Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut 2021-mi qinersinermi ajugaapput, suliniullu tamatuma kingorna tigitartinneqarpoq     

Inuit Ataqatigiinnik qinersineq Kuannersuarni suliniummik unitsitsinissamik qinersinerussasoq, maanna naalakkersuisuusut siulittaasuat Múte B. Egede qinersinngitsiarnermi oqarpoq.

Assi © : KNR / Malik Brøns

Taava urani pillugu inatsit nutaaq decembarimi 2021, tassa qaammatit arfineq pingasut qaangiutiinnartut, atuutilerpoq. 

Inatsit taanna Energy Transition Mineralsimut taluulerpoq qulaatassaanngitsoq, suliniutsimmi uranitaqarmat ingerlariaqqissinnaanngillat.  

Energy Transition Mineralsili suliniummi akuerineqarnissaaanut pisinnaatitaafffeaerluni isumaqarpoq, taamaammallu Københvnimi isumaqatigiissaaniartarfiup tamatuminnga isumaqatigissagaani suliniutigilerpaa. 

Taarseeqqussutit amerleqisut

Aatsitassarsiortitseqatigiiffiup taarseeqqussutai, nunatta Danmarkillu akilertariaqalersinnaasai, 20,5 milliardit koruuninngorsinnaasut KNR maajip 17-ni allappoq.

Taarseeqqussut 76,5 milliardit koruunioratarsinnaasoq maanna tusiuttpoq - tassa siullermik ilimagisamiit 56 milliardit kruuninik amerlanerit.

Taarseeqqusissutip qaffariatarnera knr-ip apequtigimmagu, Daniel Mamadou ima akivoq:

- Piumasaqaat aningaasartalinngilarput. allanit, arlaannaannulluunniit atanngitsunit, nalilersuinermik ilisimasalinnit, aatsitassarsiornermik ilisimasalinnit, ajoqusernernillu nalilersuisartunit, naliligaavoq, taassalu aki taanna inerniliuppaat.

- Eqqaamasakka malillugit suliniut 3 milliardinik mianersortunnguamik naliligaavoq. Kinali taama naliliinersoq oqaatigineanngilaq. Uagut taama naliliinngilagut, taanna itisiliiivoq.

Taamaammat suliaq isumaqatigiissaaniartartunit suliarineqassaaq

Urani pillugu inatsit politikkimit aallaaveqartoq piginneqatigiiffiullu suliaanut tunngasoq, Energy Transition Minerals naammangittaalliummini, KNR-ip pissarsiarisaani, allappoq.

KNR-ip Poul Hauch Fenger, FN-imi EU-milu inatsisilerisuutut sulisimasoq, juunip 19-ani allaaseraa. Kalaallit Nunaat suliamut ataatsimut tunngasumik inatsisiorsimarpasittoq, tassalu Naalakkersuisut politikkimik tungaveqartumik Kannersuarni suliniummik unitsitsiniarlutik uran pillugu inatsip pilersissimarpasittut, taanna isumaqarpoq. 

- Urani pillugu inatsit atuuttussanngormat isumaqatigiissaaniartarfik aqqutissaasutut eqqortuusoq aalajangerpugut. Naalakkersuisut piiaanissamut urani pillugu inatsit peqqutigalugu akuerineqarnavianngitsugut arlleriarlutik oqaluttuuppaatigut. Kisianni inatsit taanna uagut suliniutitsinnut sooq tunngassanersoq tunngavilersuinngillat. Isumaqatigiinngissuteqarpugut, uagullu ingerlariaqqqiffisarsinaveerpugut, Daniel Mamadou nasssuiaavoq.

Taama aaqiagiinngilernerup kingunerisaanik, alla,mik aqqutissaarullutik isumaqatigiissaaniartartuliartariaqalerlutik, pisortaq oqarpoq.

Naalakkersuisoq: Danmarkimi isumaqatigiissaaniartarfik periarissaanngilaq

Soorliuna kalaaallit nunaat pisuussutai Danmarkimi isumaqatigiissaaniartarfimmi oqaloqatigiissutigineqassasut?

Aatsitassanut naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen, KNR-ip junimi oqaloqatigimmagu, taama imminut aperivoq:

- Kalaallit Nunaata pisuussutai pivagut. Tamakkua Kalaallit oqartussaasa pisinnaatitaaffeqartullu oqaloqatigiissutigisassaraat, taanna oqarpoq.

Taassuma oqarnera naapertorlugu, suliap Danmarkimi isumaqatigiisitsiniartarfimmi suliarineqarsinnaanera naaalakkersuisoqarfiata isumaqatiginngilaa.

- Danmarkimi isumaqatigiisitsinartarfimmut suliassassanngortitsiniarlutik martsimili nalunaarput. Tamannali periarfissaavinngitsoq, taamani oqarpugut.

Taamali oqarneq aatsitassarsiortitseqatigiiffimmi pisortap Daniel Mamadou paasiuminaaatsippaa:

- Aqqutissat maleruagassani isumaqatigiissutinilu allassimasut maliinnarpagut.

- Isumaqatigiissut piginnneqatigiiffiup naalakkersuisullu marluk atsiugaraat. Taamaammat tamatumunnga allanullu arlalinnut taama isumaqarsinnaaavoq, tamakkununngali isumaqataanngilagut. Tamannarpiarluuna peqqutigalugu isumaqatigiisitsiniartarfimmi suliassami aaqqiagiinngissuteqartugut, Daniel Mamadou oqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat Danmarkillu naalakkersuisui piginneqatigiiffiup maalaarutaanut akinissamut januaarip arfineq pingajuata tungaanut peeriarfissaqarput.