TAKSØEP NALUNAARUSIAA Seeberg: Kalaallit Nunaat danskit atuarfiini ilinniartitsissutigineqartalerli
- Eqqumiitsumimmi illuatungeriittoqarpoq, Danmarkip nunanut allanut politikkimini Kalaallit Nunaat sallinngortinniaraa illuatungaanili Kalaallit Nunaannut soqutiginninneq danskillu kalaallinut ilisimasat annikitsuararsuulluni.
- Issittumi pissaanilissuartut iluaquteqarniaraanni danskit innutaasui naalagaaffeqatitik pillugit minnerpaamilluunniit ilisimasaqarnissaannik piumasaqarnissaq ingasagisassaanngilaq.
- Taksøe-Jensenip nalunaarusiaa tamassuminnga misissuinissamut immikkuullarissumik periarfissiisoq isumaqarpunga, Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup WWF-ip qullersaa aviisimi taama allappoq.
Gitte Seebergip nunatsinniittarnermini inuit kialaarnerat, inussiarnisaarnerat pinngortitallu alutornassusaa misigisarpai. Danmarkimilu Kalaallit Nunaat inuilu pillugit isumaqartarnermit allaanerusut taamaalilluni takoreerlugit.
- Danmarkimi ajoraluartumik isumaqartoqarpoq allanngujaatsumik, tassalu kalaallinik ilaarutiginnittumik isiginninneq saqquminerpaalluni. Tamannalu ilinniagartuumik sulisartumilluunniit eqqartuigaluaraanni allanngorneq ajorpoq, allappoq.
Aamma atuaruk Kalaallinik Danmarkimiittunik assigiinngisitsisoqarpoq
Aamma atuaruk Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartitsisarnerup sukateriffigineqarnissaa siunnersuutigineqarpoq
Inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit ilisimatuutut misissuiffiup ukioq kingulleq nalunaarusiaanit tamanna taperserneqarpoq, nalunaarusiamimi allaaserineqarmat kalaallit Danmarkimi najugallit 53 procentii inuiaqatigiinnit katataasimasutut isigineqartarlutik misigisaraat, 44 procentiilu isumanik pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqartarlutik misigisaraat.
Taamaattumik danskit ilumoortumik Kalaallit Nunaannik inuinillu soqutiginnissaat Gitte Seebergip maqaasivaa.
- Sooq danskit innuttaasa 45 procentii isumaqarpat Kalaallit Nunaanni puisit piaraannik piniartartut? Takornariaqarnikkut Siunnersuisoqatigiit ukiut arlaqanngitsut matuma siorna misissuinerminni taama isumaqartoqartoq paasivaat. Ilumoortormi unaavoq, Kalaallit Nunaanni taamaattoqarnikuunngisaannarpoq.
- Sooq danskit aamma taama amerlatigisut isumaqarpat Kalaallit Nunaanni piniartut pingajorarterutaat suli qajartorlutik piniartartut, uffa kinguaariit arlalinngortut aquuteralaat atulerneraniit? Sooq danskit innuttaasa affaat isumaqarpat kalaallit danskiniit imernerusartut uffa illuatungerluinnaa ilumoortuusoq?
Aamma atuaruk Naalagaaffeqatigiinneq pillugu immikkut ittunik ilikkagassatut anguniagalersortoqassanngilaq
Meeqqat atuarfiini Kalaallit Nunaata Savalimmiullu oqaluttuarisaanerannik inuiaqatigiillu aaqqissuussaanerannik ilinniartitsisoqartarnissaanik piumasaqaateqartoqannginnera immaqa ilisimasaqannginnermut pissutaavoq, ilinniartitsisunngiorniarnermiluunniit aamma tamakku piumasaqaatigineqarneq ajorneri aamma immaqa pissutaavoq, Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup WWF-ip qullersaa taama allappoq.
Taamaattumik naalagaaffeqatigiinneq meeqqat atuarfianni ilinniartitsissutigineqartarnissaa pissusissamisuuginnartoq Gitte Seeberg isumaqarpoq.
