Paarineqartussanngortitsisarnerup ajortortaa: Kigaallisitamik nunagisamit anisitaaneq

Tarnimikkut nappaatillit eqqarsartaatsimikkullu kinguarsimasut pinerlussimatillugit Danmarkimi paarineqartussanngorlugit eqqartuunneqakkajuttarput. Taamaaliornerli kigaallisitamik nunagisamit anisitsinerusoq, Ilisimatusarfimmi lektori Annemette Nyborg Lauritsen oqarpoq.
Assi © : Malik Brøns/KNR
marsip 13-at 2024 07:47
Nutserisoq Alice Sørensen

Arnaq 26-nik ukiulik arnamik 55-inik Sisimiuni savimmik toqutsisimasutut pisuutinneqarluni Danmarkimi paarineqartussanngortinneqarluni februaarip 16-iani eqqartuunneqarpoq. 

Angut 21-nik ukiulik Narsami aallaammik eqqarnermigut 14-eriarluni toqutseriarsimasutut pasineqarluni qaammatip uuma ingerlanerani eqqartuunneqassaaq. 

Arnaq Sisimiuneersoq tarnimikkut nappaatillit inissinneqartarfianni Danmarkimi katsorsarneqartussatut pineqaatissinneqarpoq, angullu Narsarmi aallaasersornermi suliami pineqartoq unnerluussisussaatitaasut piumasaat aallaavigalugu eqqartuunneqaruni aamma Danmarkimi tarnikkut nappaatillit katsorsarneqartarfiani inissinneqartussaavoq. 

Tarnikkumi napparsimasut eqqarsartaatsimikkullu kinguarsimasut pinerluuteqarsimasut nunami maani inissaqartinneqanngillat. 

Tassa inuit pinerluttulerinermi inatsimmi paragraf 156 aamma paragraf 157 naapertorlugit eqqartuunneqarsimasut uani pineqarput. 

Tarnikkut nappaatillit eqqartuunneqarsimasut tassaasarput skizofrenimik bipolarimik imaluunniit tarnikkut nappaammik allamik suussusersineqarsimasumik nappaatillit. 

Eqqarsartaatsimikkut kinguarsimasutut taaneqartartunut ilaapput ineriartornermikkut akorngutillit, kisianni aamma ADHD-ertut autismertullu eqimattami tassani aamma ilaatinneqarput. Tassa arlaatigut innarluutillit, Annemette Nyborg Lauritsen paarineqartussanngorlugit pineqaatissinneqarsimasut pillugit ukiut 25-t sinnerlugit immikkut suliaqarsimasoq oqaluttuarpoq. 

Taakkuli amerlanertigut Danmarkimi Risskoviliartinneqartarput, tamannalu ajornartorsiutaasoq Annemette Nyborg Lauritsen isumaqarpoq. 

- Inuiaqatigiit sanngiinnerusortaminnut iliuusaat, inuiaqatigiittut inissisimanerannik ersersitsisutut oqaatiginiarneqartarpoq. Pineqartullu uku eqimattat marluk sanngiitsutut oqaatigisariaqarput, taanna oqarpoq, 

Tarnimikkut nappaatillit eqqarsartaatsimikkullu kinguarsimasut, ukiumut qasserpiaat  pinerluuteqarsimasutut pineqaatissinneqartarnersut ilisimaneqanngilaq. 

Piffissamili kingullermi suliat assersuutigineqarsinnaasut arlaqarput.

Piffissami sivikitsumi suliat arlallit

- Paragraffit taakku marluk naapertorlugit pineqaatissinneqarneq amerlanertigut kigaallisitamik nunagisamit anisitaanertut taaneqarsinnaasarpoq, Annemette Nyborg Lauritsen oqarpoq.

Paragraffit taakku marluk eqqaaneqartut naapertorlugit pineqaatissinneqartut ilaatigut innarluuteqartarput, taamaammallu oqaatsinik atuisinnaanerat killeqartarpoq paasineqanngitsutullu misigigaangamik sakkortuumik avatangiisiminnut qisuariartarlutik. Tamannalu kigaallisitamik nunagisaminnik anisitaanerannut pissutaasoq Annemette Nyborg Lauritsen oqarpoq, 

Taamaammallu Danmarkimiinnerminni pinerluuteqaqqinnissaat ilimanaateqarpoq, amerlasuutigut paarineqarfimminni atorfilinnut nakuusernermik pinerloqqittarput. 

Danmarkimiinnerminnilu pinerluuteqaqqikkunik danskit Pillaasarnermut Inatsisaat naapertorlugu pineqaatissinneqartarput, tamatumalu suliarineqarnera Danmarkimi kommunerisaannut nuunneqartarpoq taamaalillutillu kalaallit sullissiviannit ingerlatsinermi ersigunnaartarput,, Annemette Nyborg Lauritsen oqaluttuarpoq. 

- Isumaqarpunga pinerluuteqarsimasut Danmarkimi paarineqartussanngorlugit eqqartuunneqaraangata amerlanertigut inuiaqatigiit eqqartuunneqartartut inuk eqqartuunneqarani.

Kisitsisit 2021-meersut nutartikkat? 

Kisitsisit kingulliit 2021-meersut ersersippaat kalaallit 28-t Danmarkimi paarineqartussanngorlugit aallartinneqarsimasut, kisitsisit taakku kingulliupput Annemette Nyborg Lauritsenimiit aamma Mette Rømerimiit suliarineqarlutik. 

Assaat atorlugit politiit allagaataannik misissuinermi kisitaammata kukkusoqarsimasinnaasoq Annemette Nyborg Laursen oqaluttuarpoq nangillunilu, kisianni pissutsit inissisimaneranik ersersitsisinnaasutuaapput pitsaanerpaajullutillu. 

28-t amerlaginarsinnaanngikkaluartut nunatsinni pissutsit eqqarsaatigissagaanni amerlasuutut Anemette Nyborg Lauritsenimit naqissuserneqarput. 

- Tarnimikkut nappaatillit innarluutillillu pinerluuteqarsimasut Danmarkimiittut amerlapput. 

- Inuttusseq naapertorlugu kisikkaanni, inuit 2.800-t ukiut tamaasa Danmarkimit aallartinneqartassagaluarput, taanna oqarpoq. 

Inuillu taakkuukkajuttarput sullinneqarnerminni sumiginnagaasutut tamanillu soqutigineqanngitsutut misigisimasut.

- Pinerluutaat sakkortukkajuttarput kisianni aamma peroriartornerminni sullinneqarnerminni sumiginnagaasimasarlutik, Annemette Nyborg Lauritsen oqarluttuarpoq. 

Uinneq akisussaaq

Tarnikkut nappaatillit eqqarsartaatsimikkullu kinguarsimasut pinerluuteqarsimasut nunatsinni inissaqartinneqannginnerannut peqqutaasinnaasoq ataaseq Annemette Nyborg Lauritsenip tukkuarpaa: 

- Peqqinnissaqarfik aamma inunnik isumaginnittoqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqarmat tarnikkut nappaatillit eqqarsartaatsimikkullu kinguarsimasut inissinneqarneri nunatsinnit akilerneqartarpoq. Inatsisinilli atuutitsinermut susassaqarfik suli nunatsinnit akisussaafigineqalinngimmat, Pineqaatissinneqarsimasunut Inissiisarfik matoqqasoq Danmarkimit akilerneqarpoq. Taamaammallu imaassinnaavoq pinerluuteqarsimasut sanngiinnersaasa suaartaatigineqarnerat taamarsuaq pisariaqartinneqarsimanngitsoq. 

- Akisussaaffik tigujumaneqanngimmat nunatsinniit tammaannartoqartarnera ajorluinnarpoq, taamaammallu sammineqarnerusariaqarluni, Anemette Nyborg Lauritsen oqarpoq. 

PARAGRAF 156 AAMMA 157 SUUPPAT?

§ 156:
Iliuuseqartoq inatsisinik unioqqutitsinerup nalaani niaqulaarsimappat imaluunniit tamatumunnga assingulluinnartumik pissuseqarsimappat, imaluunniit eqqarsartaatsimigut innarluuteqarsimappat kapitali manna naapertorlugu pineqaatissiissuteqartoqarsinnaavoq, tamanna pisariaqarpat iliuuseqartup inatsisinik unioqqutitseqqinnissaa pinaveersaartinniarlugu.

Imm. 2. Taamatuttaaq pineqassaaq iliuuseqartoq inatsisinik unioqqutitsinerup kingorna, kisianni suli eqqartuussut nalunaarutigineqanngitsoq, eqqarsartaatsimigut innarluuteqalersimappat imaluunniit niaqulaalersimappat imaaliallaannaq qaangilertugassaanngitsumik.

§ 157.
Inatsisinik unioqqutitseqqinnissaq pinaveersaartinniarlugu siunertamut naleqqutuusorineqarpat eqqartuussisuusut aalajangersinnaavaat eqqartuussaq Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit napparsimmavissuarmut imaluunniit paaqqinniffimmut allamut inissinneqassasoq.

Imm. 2. Pineqaatissiissutit sakkukinnerusut naammassorineqarpata pineqaatissiissutit taamaattut pineqaatissiissutigineqarsinnaapput. Tamakkununnga ilanngullugu eqqartuussisuusut Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi napparsimmavissuarmi imaluunniit paaqqinniffimmi allami katsorsaasussanngortitsisinnaapput imaluunniit kapitali 28-mi aalajangersakkat naapertorlugit.

Tusarfik: Pinerluttulerinermi inatsit

Inuit pineqartut assigiinngitsorpassuarnik nappaarteqarmata inissiisarfik ataaseq naammanngitsoq, eqimattannullu marluinnarnut avinneqarsimanerat aamma qarsupippallaartoq Annemette Nyborg Laursenip oqaatigaa. 

Inissiisarfik ataasiinnaanngitsoq

- Eqqarsartaatsimikkut kinguarsimasut assigiinngitsorpassuarnik ajuuteqarsinnaammata inissiisarfiit assigiinngitsut pilersinneqartariaqarput, taanna isumaqarpoq. 

Innarluutillit pinerluuteqarsimasut nunatsinni siunissami inissaqartinneqarnissaat politikerit aalajangigassaraat. 

- Inunnut ukuninnga paarsisinnaasunik inissiisarfiliortoqarnissaa piviusorsiornersoq eqqartorneqarsinnaajuaannarpoq. Piviusorsiunngitsutut politikerinit oqaatigineqassagunarpoq, kisianni innuttaasut ilaat atorsinnaanngitsutut nalilerneqarlutik aallartinneqartarnerat ullutsinni atuussorinarpoq. 

- Isumaqarpungalu inuit pisinnaatitaaffii eqqarsatigalugit tamanna eqqunngitsuliornerusoq, Anemette Nyborg Lauritsen oqarpoq.