Nunatta silap pissusianut tunngatillugu anguniagaqarnissaa WWF-imit ujartorneqartoq
- Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiit silap pissusia pillugu isumaqatigiissummut peqataannginnini ingerlatiinnassaneraa imaluunniit nunat allat peqatigalugit akisussaaffimmik tiguseqataaniarnersoq paasissallugu amigaatigaarput, pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffik WWF taama allappoq.
Akissullu tusagassiorfinnut nalunaarutigineqarluni ullumi takkuppoq. Inuussutissarsiornermut, suliffeqarnermut, niuernermut nunanullu allanut naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup (S) Nunatta nunatut isumaqatigiissummut nangaassuteqarnera nalunaarutigaa, Nunattalu atsioqataaniannginnera taamaalilluni naqissuserlugu.
Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup WWF-ip erseqqissaatigaa nunat 195-it silap pissusianut tunngatillugu pilersaarutiminnik Naalagaaffiit Peqatigiinnut nassiussisimasut. Nunap silap pissusia pillugu pilersaarutaanik nassiunngitsutuaasut tassaapput Korea Avannarleq, Syria, Libya Nunarpullu.
Aamma atuaruk CO2-mik aniatitsineq killilerneqarsinnaavoq matut matullugit innaallagiarlu sipaarlugu
- Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa isumaqatigiissutip oqaasertaanut ilanngunneqarsimannginnerannik Naalakkersuisut pakatsissuteqarnerat "ataatsimoortumillu, assigiinngisitaartumilli akisussaaffeqarnissamik" kissaateqarnerat paasilluarparput.
- Kalaallit Nunaatali silap pissusianut tunngatillugu nammineerluni anguniagassiornissaanut COP21-imi isumaqatigiissummi sunnguamilluunniit aporfissaqanngilaq, pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffimmi silap pissusianut avatangiisinullu tunngatillugu pisortaq, John Nordbo, taama oqarpoq.
Anguniakkat tulluartut piviusorsiortullu
WWF-illi Naalakkersuisut kajumissaarpai silap pissusianut tunngatillugu tulluartutut piviusorsiortutullu nalilikkatik naapertorlugit anguniagassioqqullugit.
Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup siunnersuutigaa Nunatta erngup nukinganik nukissiorfiliortarnini ingerlatiinnassagaa aammalu suliniutini angisuuni aatsitassarsiornermillu suliniutini nukimmik ataavartumik qanoq annertutigisumik atuisoqarnissaanut anguniagalersoqqullugu.
Aammattaaq illut pitsaanerusumik oqorsarneqarnissaat tulluartuussaaq. Illorpassuimmi pitsaanngitsumik oqorsagaapput ikummatissanillu kiassarneqarlutik, pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffik allappoq, seqerngullu nukinganik tigooraassutinik atuinerulertoqarnissaa aamma kaammattuutigalugu.
- Kalaallit Nunaata nukissiuutinik ataavartunik atuisuunini tulluusimaarutigilluarsinnaavaa. Gassinik nunarsuup silaannaanik kissatsikkiartortitsisunik aniatitsineq piffissami 1990-imit 2013-imut 8,6 procentinik millisinneqarsimavoq - pingaartumik erngup nukinganik atuinerup annertusiartuinnarnera pissutigalugu.
- Nunat allat tamanna ilinniarfigilluarsinnaavaat, Kalaallit Nunaatalu misilittakkami Issittumi sumiiffinnut allanut siammarternissaannut iliuuseqartariaqarpoq. CO2-milli aniatitsinerup suli annikilliseqqinnissaanut suli periarfissaqarpoq, John Nordbo taama erseqqissaavoq.
