Nunarsuarmi ujarannguunnikut pisoqaanersaat Nunatsinni nassaarigaat

Tassalu nunarsuarmi uumassuseqartut peqasoqaanersaannik siornatigut nassaarineqarsimanngitsut ilaannik.

Ujarannguunnikumik nassaarneq inuunerup aallartinneranut ilisimasanut pingaaruteqarsinnaavoq.

Australiamiut ilisimatuut Nunatsinni nassaatik pillugit ilisimatusarnermut atuagassiami Naturemi taama saqqummiussereernerani, ilisimatuussutsikkut paasisanik atugassiaq videnskab.dk taama allaaserisaqarpoq.

Ilisimatuut Nuup avannaata kangiani 150 kilometerit missaannik ungasitsigisumi Isukasianiipput, tassanilu uumassusillit tappiorannartut ukiut 3,7 milliardit matuma siorna uumasuusimasut anaat nassaaraat.

Annat ujaranngortut pisoqaanersannut stromatolittinik taaneqartartunut assinngupput, bakterianillu pujoralannik qaleriinnik ujaranngornikunik qummukujoorlutik.

Ilisimatuut nassaarisimasaat stromatolittiugunik inuunerup aallartinneranut ilisimasatsinnik allannguuteqarsinnaapput, ilaatigut inuunerup qajannartorujussuartut isigineqarneranut, avannaarsuanilu allanik uumassusilimmik peqarnissaa ilimanarnerulluni.

Københavnip Universitetiani Statens Naturhistoriske Museumi ujarassiornermi tunngasunut professorip Minik Rosingip nassaarineqartut nutaat qularutigai.

Minik Rosing naapertorlugu ujaranngornikut pisoqaanersai nassaarineqaqqammersut qalissamisut qaleqanngillat, qummukajaavaqqallu nunarsuarmi siusinnerusukkut inuunerusimasumut takussutissiinissaanut uppernarsaatissaqanngissorai.

- Ujaqqat sannaani takuneqarsinnaasut iluminni qaleriaannerat takuneqarsinnaanngillat. Pinngortitami taamatut ilusillit amerlasuut takuneqarsinaapput taamaattumik kukkunerujussuuvoq, Minik Rosing atuagassiamut Videnskab dk-mut taama oqarpoq,

Minik Rosingip uumasussilinnit aallaaveqarsinnaasunik kulstofimik 1999-mi nassaarpoq,  kisiannili uumassusilinnit ujarannguunnikunik nassaarani, tassalu australilamiut ilisimatuuvi maanna isumaqarput, uumassusilinnit aallaaveqartunik ujarannguunnikunit nassaarsimallutik.

Ilisimatuut nassaarsimanerat assigiinngitsunik isummerfigineqarpoq.

Ilisimatuut atuagassiaanni Nature-mi ujarassiuup  USA-meersup Australiamiut Isukasiani nassaarnerat isummanik assigiinngitsunik isummerfigineqassasoq oqarpoq,  ujassiuullu akornanni oqallisigineqangaatsiarumaartoq taanna oqarpoq,  soorluttaaq qarasaasiakkut nittartakkanni ujaqqanik qaqqaminernillu 3,7 milliardinik pisoqaassussilinnik Kalaallit  Nunaanni nassaartoqarnera maanna annertuumik oqalllisigineqarmat.