Nick Nielsenip Folketingemi oqaaseqaataa

Nunap allap aningaasarsiornera naliliiffiginiaraanni pissusissamisoortarpoq nunat allat aningaasarsiornerinut sanilliutissallugu. EU-mi aamma taama isiortarput, soorlu nunani ilaasortani assigiinngitsuni aningaasarsiornikkut assigiikannersumik ineriartortoqarnissaanik piumasaqaateqarnerni. EU-p akit aningaasarsiallu qaffakkiartornerisa kingunerisa aningaasanik nalikilliartortitsineri (inflation) 2014-mi qaffasinnerpaamik 1,7 %-tiusussatut aalajangigaq.

Maanna Kalaallit Nunaanni inissisimanera 1,3 procentiuvoq.

EU-p piumasaatigaa ukiumut amigartoorutit nunap tamakkiissumik isertitaanit (BNP-mit) 3 %-nik qaffasinnerussanngitsut.

Naatsorsuutigaarput 2014-mi Kalaallit Nunaanni amigartoorutit BNP-ip 2,5 %-sa missaannik naleqassasut. EU-p kissaatigaa ilaasortami akornanni pisortat akiligassaasa qaffassinnerpaamik BNP-ip 60 %-nik naleqarsinnaassasut.

Kalaallit Nunaanni naatsorsuutigaarput pisortat akiligassai BNP-imut naleqqiullugit 20 – 25 %-tillu akorninnittut.

Pissutsit taama inneri eqqaavakka oqallinnermi uani aallaavigisavut pissusissamisoortumik isigineqaqqugakkit. Piffissaq qaninneq eqqarsaatigalugu aningaasarsiornikkut aallaavigisassavut ajorisassaanngillat. Piffissarli ungasinnerusoq qiviarutsigu assersuutigalugu utoqqaat amerliartuinnarnerat unamminartuuvoq, - tassa inuiaqatigiit iluani ukioqassutsikkut agguataarsimaneq soorlu Danmarkimisut unamminartutut. Unammisassaq taanna Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut suliassatut pingaartutut isigaat.

Nunatta siuttua, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Kim Kielsen, ukiortaami oqalugiarnermini oqaatigaa maanna inissisimalluarnissamik ineriartornermilu qaffakkiartortoqarnissaanik pilersaarummik nutaamik suliaqartoqassasoq.

Taakkua saniatigut Naalakkersuisut nalunaarutigereerpaat missingersuusiornermi inatsisissat nutaat danskit periaassiinut naleqquttut atuutsinneqalissasut. Inatsit inuiaqatigiinni atuinerup aqulluarneqarlualernissaanik siunertaqartoq.

Tassa allannguutissat tikikkiartuaarpagut.

Apeqqut Siumumut pingaarutilik tassaavoq takornariartitsisarnerup siunissami angilerulersinnissaa. Taamaammat mittarfigut, unnuisarfigut umiarsualivigullu nuna tamakkerlugu anginerulersittariaqarpagut, apeqqummilu tassanerpiaq danskit aningaasaliisinnaasut suleqatigerusuppagut. Aningaasanik isaatitsiniarneq akisuujuvoq, Kalaallillu Nunaannilu aningaasanik isaatitsissagutta aningaasaliissuteqaqqartariarpugut.

Aammattaaq aalisakkanik allanertanik nunatta imartaanut isaasunik misileraalluni aalisarneq aallartinnikuuvarput.

Aalisarneq siunissaqarluarpoq. Naalakkersuisuttaaq qulakkeerniarpaat siunissami aalisakkat pisarisartakkagut siunissami Kalaallit Nunaanni suliareqqinneqartalissasut, maannatuut nunani allani suliarineqartarnerattut pinnani.

Maanna pisat naleqarnerulertarnerat nunani allani pisartoq - siunissami Kalaallit Nunatsinni nammineq pisalertariaqarpoq.

Maannakkut ukiuni kingullerni qulini aatsitassanik piiaavik pilersinneqartussaq siulleq Nuup eqqaani sananeqalerpoq, aammalu pilersaarutit allat atuinissaminnut piiaanissaminnullu qinnuteqaatigineqarnissaminnut piariilivipput.

Nuup eqqaani savimminissamik piiaavissarsuaq Kinamiunit aningaasaliisartunit aningaasaateqarluartunit pisiarineqaqaqqammivoq. Pissutissaqartoqanngilluinnarpoq aatsitassarsiornerup siunissaqannginnerassallugu nunarsuarmi aatsitassat ilaasa maanna akilunnerat pissutigalugu.

Oqallinneq una partiit ilaasa apeqquteqaateqarfigisaat tikilluaqqulluinnarpara. Oqallinnermulli tunngaviginiarneqartut eqqunngillat, tassami Kalaallit Nunaanni amigartooruteqarneq suliffisaaleqinerluunniit uissuumminartumik qaffakkiartunngillat.

2014-mi amigartoorutit qineqqusaarnerup nalaani saqqummiunneqartuniit appasinnerupput, taamalu ukiup ingerlanerani naammassisanut naapertuunnatik. Iluamillu oqaatigissagaanni maanna suliffissaleqineq appariartorpoq siorna Naalakkersuisut sulissuteqarnerinik pissuteqartunik.

Apeqquteqaatit aallavigalugit oqaalinnerup kingunersisussaassappagu Folketingi Kalaallit Nunaannut iluaqutaassasoq, taava tikkuagassavut allaasariaqarput.

Tikkuussutit Erhvervs- amma Vækstministeriap (Inuussutissarsiornermut Qaffassaanermullu Ministeriaqarfik) kiffaanngissueqarluni aningaasarsiornikkut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornini suleqatigiinnerit pillugit nalunaarusiami saqqummeqammersumi takuneqarsinnaasut. Nalunaarusiaq Nuummi Naalakkesuisutta Danmarkimilu Naalakkersuisut naligiillutik suliaritissimasaat. Ilaatigut susassaqarfiit aqqaneq marluk maannakkorpiaq pilersinneqarsinnaasut Naalagaaffeqatigiinnermut iluaqutaasussamik. Tassa siunissami aqqutissaq.

Siunissaq ungasinnersoq isigalugu – allarpassuartut – utoqqaat amerliartuinnarnerannit unammillerneqartutut ippugut.

Akisussaaffipput ilisimavarput, apeqqullu pillugu suliassat tiguvagut suliaralugillu.

Ajunngissagaluaqaaq, maani nunami nukiit piffissarlu oqallinnermut Danmarkip qanoq isilluni Kalaallit Nunaanni ineriartornermut Namminersornerullu iluani ingerlasumi atorneqarnerusuuppata. Taamaasillunga aalajangiinissamut tunngavissatut isigisara saqqummiuppara.