Illersornissaqarfiup umiarsuisa nungullarsimanerat politikerertatta ilaasa aarleqqutigigaat
Nungullarput, pisinnaasakipput sakkuiagaallutillu.
Illersornissaqarfiup umiarsui alapernaarsuutit Thetisitut ittut piffissami kingullermi taama sakkortutigisumik oqallisaapput.
Umiarsuit alapernaarsuutit taakku ukiunit 30-nit ikinnerunngitsunik pisoqaassuseqartuusut nungullaraluartut Illersornissaqarfiup taakkuninnga ukiorpaalunni suli atuiinnarniarnera, illersornissamut tunngasuni immikkut ilisimasallit arlallit isornartorsiorpaat.
Umiarsuit alapernaarsuutit taakku NATO-p piumasaqaataanik naammassinninngitsututut nalileritsik, kontreadmiraliusimasut, tassa Illersornissaqarfiup imarsiortuinut naalagaasimasut, marluk DR-imut qanittukkut oqarput.
Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaata siulittaasuata Mariane Paviasenip (IA) tamanna aarleqqutigaa.
- Naammaginanngitsorujussuuvoq sinerissatsinnik nakkutilliisut umiarsuit illersornissatsinnut annaassiniarnermullu atortorissaarutit pisoqaavallaalersimappata, taanna oqarpoq.
Taamaammat piaartumik nutarterneqarnissaat kissaatiginaqisoq, taanna aamma oqarpoq.
- Umiarsuit taakku ullutsinnut naleqqukkunnaavinnikuupput, teknikkikkullu ajoquteqaqattaarlutik angalasinnaasannginnerat aamma tusarsaasarpoq. Taamaammat nutarterneqarnissaat aamma pingaaqaaq, taanna oqarpoq.
Siumullu illersornissaq pillugu oqaaseqartartua Doris J. Jensen taama aamma isumaqarpoq.
Illersornissaqarfiummi umiarsuani alapernaarsuutit taakku Issittup imartaani maanna alapernaarsuutigalugillu nakkutilliissutigiinnarnagit maqaasineqartunik sineriammut aamma ujaarinnissutigalugillu aalisarnermik nakkutilliissutigisarpai. Taamaammat ullutsinnut naleqquttuunissaat pingaartoq, taanna oqarpoq.
- Alapernaarsuutinik pitsaasunik umiarsuaqarnissarput pingaaqaaq. Takornariartaassuit kilisaatillu nunatta imartaatigoortartut amerliartuinnarput, taamaammat pitsaasunik imartatsinni nakkutiilliissuteqarnissaa pingaaqisoq isumaqarpunga.
Sallersaasariaqartunut ilaapput
Illersornissaqarfik nutaalianik qanoq ittunik atortussarsiortussanersoq, Folketingimi politikerit qanittukkut aalajangertussaavaat.
Illersornissaqarfiullu alapernaarsuutinik nutaanik umiarsuarsinngikkallarnnissamik kissaataat akuerippassuk, tamanna Mariane Paviasenip (IA) oqarnera naapertorlugu Danmarkip, Svalimmiut nunattalu illersornissamik juunimi isumaqatigiissutaanni ataatsimoorussamik tunngavigisaannut akerliusuliornerussaaq.
Nunatsinnimi inuiaqatigiinni isumannaallisaaneq nukittorsarneqassasoq sakkutuujunngitsullu sillimaniarnermut politikkimut tunngasuni unammillernartunut upalungaarsimanerulertariaqartut, isumaqatigiissummi tassani allaqqavoq.
- Taamaammat isumalluarsimagaluarpunga. Nukittorsaasoqarlunilu unammillernartunullu upalungaarsimanerulissasugut, Mariane Paviasen oqarpoq.
Taamaaliornissarlu pingaaqisoq, taanna isumaqarpoq.
- Pingaaruteqartorujussuuvoq nutaanik ullutsinnullu naleqquttunik umiarsuarnik nakkutilliisunik angalasoqalernissaa pissutigalugu nunarsuarput ullumikkut ima toqqissisimananngitsigilernikuuvoq allaat Europami sorsuttoqarluni sorsuttullu nunarsuarmi ataasiinnanngimmata nakkutilliineq ullutsinnut naleqquttunik atortoqarluni suliarineqarnissaa kissaatiginartorujussuuvoq.
Siumumeersoq Doris J. Jensen taama aamma isumaqarpoq.
- Pingaaruteqarluinnarpoq taamatut nakkutiginnilluni umiarsuit atorneqartut pitsaasuunissaat, ingammik maannakkumut nunarsuarmioqatitsinni sorsunnerisa nalaanni nakkutiginneqqissaarnissaq pisariaqarpoq, taanna oqarpoq.
Umiarsuit alapernaarsuutit allarluinnarnik taarserneqassappat?
Alapernaarsuutinilli nutaanik umiarsuartaarnissaq periarfissatuaanngilaq.
Naleqqap siulittaasuata, Pele Brobergip Danmarkimit nunatsinni sakkutooqarnikkut nutaamik aningaasaliisoqarnissaa kissaatiginngilaa, tamannali nunatsinni pisariaqartinneqanngitsoq, taanna isumaqarpoq.
- Tassa sorsuutinik pisariaqartitsivallaanngilagut. Pisariaqartitagut tassaapput nunatsinnut naleqquttut sikusiutaasinnaasut, silarluttumi annaassiniarnermut assigisaannullu atorneqarsinnaasut, aammalu minnerunngitsumik assartuilaarsinnaasut nunaqarfinniit aallerniarunik arlaannik ajoqusersimasut assigisaallu, taanna oqarpoq.
Naleqqap nunatsinni sakkutuunik atuiunnaarsaasoqarnissaa kissaatigaa, taamaammat atortussanut aningaasaliineq eqqartorneqartillugu suliassat inunnut tunngasut ukkatarineqarnerusariaqartut taanna oqarpoq.
- Nakkutilliissutaanerusut soqutigaagut. Sakkutooqarnermut tunngasuunngitsut. Nunatsinni taakku pisariaqartinneqanngissoraagut. Taamaammat sineriammi nakkutilliissutit Islandimi atorneqartunik tunuliaqutaqartut kissaatigaarput.
Partiip siulittaasuata nunatsinni kalaallit sineriammik nakkutilliisuanik ukiut qulit ingerlaneranni pilersitsinissaq ilaatigut USA-mit taperserneqarnikkut periarfissaasoraa, taamaaliornikkullu danskit sakkutuuisa nunatsinniinnerat atorunnaarsikkiartorneqarluni.
Doris J. Jensenip Siumumeersup nunatsinni imartatsinni upalungaarsimanermik nammineq isumaginnikkiartulernissaanut aaqqiissummik sulissuteqartoqalernissaa kissaatigaa.
- Isumaqarpunga nunatta sineriammi nakkutilliinermik nammineq akisussaaffeqalernissaanut pilersaarusiortoqassasoq. Tassungali danskit naalakkersuisuisa oqaloqatigilluarneqarnissaat pisariaqarpoq, taanna oqarpoq.
