Ilisimatuut Qalasersuup piumasaqaatigineqarneranut uppernaatissamik saqqummiussisut

Nunatta Danmarkillu Qalasersuup ilaanik 895.000 kvadratmeterinik angitigisumik  Naalagaaffiit Peqatigiinnut piumasaqaateqarnerannut, ujarak Danmarkimi Nunatsinnilu ujarassiornikkut misissuisarfimmi GEUS-imi ilisimatuunit pigineqartoq pissutaalluinnarpoq.

Nittartagaq Videnskab.dk taama allaaserisaqarpoq.

Ujarak pineqartoq ilisimatuut naapertorlugit immap naqqani Lomonosovip qaqqaanit uiguleriinneersuuvoq. Qaqqat taakku Nunatsinnit Qalasersuup imartaatigut Ruslandimut atassuteqarput. Ujarak sukumiisumik misissorneqarpoq inernerilu tamanut maanna saqqummiunneqarput.

AAMMA ATUARUK Ruslandip issittumi imartat isumaqatigiinniutigerusukkai

Ujaqqap Lomonosovip qaqqaanit uiguleriinneersuunera aalajangiisuuvoq, Nunattami - taamatullu aamma kunngeqarfiup Danmarkip - Qalasersuarmut ataneranut uppernarsaatissaqarmat, GEUS-imi ujarassiooq ilisimatuullu pisortaat, Christian Knudsen, taama oqarpoq.

- Qalasersuup pilerngunneqarnerata soqutiginartoraa sakkutuunit, pananik sakkunillu allanik sakkulersorluni ingerlanneqanngimmat. Ilisimatuulli uatsitut ittut Kunngeqarfiup allisarnissaanut uppernarsaatissarsiornermut atorneqarpugut, ilisimatooq videnskab.dk-mut taama oqarpoq.
Rusland aamma Canada, Danmark assingalugu Qalasersuup ilaanik angisuumik piumasaqaateqarput. Nunalu sorleq tamatumunnga piginnittuulissanersoq Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmi nunaviit qanoq imminnut atanerat pillugu ataatsimiittartoqatigiivinit ukiut qulikkuutaat tulliuttut naannginnerini aalajangiiffigineqassaaq.

AAMMA ATUARUK Upalungaarsimasussat Qalasersuup piumasaqaatigineqarnerani iluaqutiginiaraat

AAMMA ATUARUK Rusland Kristian Jensenimit itigartinneqarpoq