Air Greenland timmisartuaqqanik ungasianiit aquttakkanik tunniussaqarsinnaanngilaq – Issittumili suli nakkutilleeqataarusuppoq
Timmisartuaqqat ungasianiit aquttakkat 500 kilometerimut silaannakkut timmisinnaasut Issittumi nakkutilliissutaassapput.
Tassungalu sillimaniarnermi atortorissaaruterpassuaqarnissaq pisariaqarpoq – Air Greenlandillu taakku piginngilai.
Taamaammat Namminersorlutut Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaat Illersornissaqarfiup nunatsinnut silaannakkut nakkutilliineranut toqqaannartumik ikiuussinnaanngilaq.
Issittumi nakkutilliinerunermut 1,5 mia. Koruunit
Issittumi nakkutilliinissamut nutaamik isumaqatigiissuteqartoqarpoq.
Nakkutilliinermut katillugit 1,5 milliardit koruunit atorneqassapput.
750 millioner koruunit timmisartuakkanik ungasianiit aquttakkanik, nunatsinni nakkutilliinermut atorneqartussanik pisinermut ingerlatsinermullu atorneqassapput.
Isumaqatigiissut nutaaq partiit illersornissamut isumaqatigiissusiortut tassa Socialdemokratit, Venstre, Konservative, Liberal Alliance, Radikale Venstre aamma Dansk Folkepartip akornanni isumaqatigiissutigineqarpoq.
Nunanit avannarlernit Folketingimut qinikkat isumaqatigiissummi ilaanngillat. Isumaqatigiissulli Naalakkersuisunik suleqateqarnikkut ataqatigiissaarneqartoq, Illersornissamut ministereqarfik paasissutissiivoq.
Tassa taama isikkoqarallartillugu ikiuussinnaanngilaq.
Taamaakkaluartorli Air Greenlandip siulersuisuisa siulittaasuata illersornissaqarfiup 1,5 milliardit koruuninik nalilimmik isumaqatigiissuteqarnera ippassaq saqqummiunneqartoq – nunatsinnillu Savalimmiunillu nakkutiginninnerulernissamut atorneqartussaq nuannaarutigaa.
- Aningaasat Issittumut siunertaqartumut aningaasaliissutaapput, taakkulu Issittumi suliffeqarnermut, ineriartornermut ilinniakkamillu nutaamik suliniuteqarnermut iluaqutaassapput. Taamaammat tamanna qularnanngitsumik nuannaarutigaarput, Air Greenlandip siulersuisuisa siulittaasuat, Bodil Marie Damgaard oqarpoq.
Aningaasat 800 millionit koruunit sinneqartut timmisartuaqqanut ungasianiit aqunneqarsinnaasunut nunatsinnillu nakkutiginninnermut atorneqartussanut atorneqassapput.
Tamatuma saniatigut timmisartuaqqat ungasianiit aquttakkat mikinerusut Illersornissaqarfiup umiarsuaanit aallartinneqartartussanik peqalissaaq.
Atortorissaarutit suluusallit tamarmik ikiuinissamik, kiffartuunneqarnissamik aserfallatsaaliorneqarnissamillu pisariaqartitsipput. Air Greenlandilu tassani suli neriuuteqarpoq.
AAMMA ATUARUK Nunatsinni piginneqatigiiffissuit droninik nakkutilleeqataassanngitsut
- Atortorissaarutaateqarpugut, timmisartunut iniliaateqarpiugut sulisunillu piginnaasaqartunik nunarput tamakkingajallugu sulisoqarluta. Aamma Issittumi suliaqarnermut atatillugu unammillernartunut ukiorpassuarni misilittagaqarpugut. Taamaammat timmisartuaqqanik ungasianiit aquttakkanut atatillugu aserfallatsaaliuinissamut tapersiinissamullu pisinnaallutalu piareersimavugut, Bodil Marie Damgaard oqarpoq.
Assartuinissamut isumaqatigiissuteqarniartoq
Air Greenland timmisartunik Dash-8-nik nunatsinnut nakkutilliisooqataanissamik Illersornissamut ministereqarfimmut neqerooreeraluarpoq.
Timmisartut taakku ilaatigut Sverigemiut Islandimiullu sinerissami alapernaarsuisuinit atorneqartarput. Taakkuli Illersornissamut ministereqarfiup itigartitsissutigai.
AAMMA ATUARUK Kalaallit Nunaanni nakkutilliinermut isumaqatigiissut piareertoq
Tassungali taarsiullugu Air Greenland Issittumi assartuinermi allami tapersiissasoq illersornissamut isumaqatigiissummi nutaami allassimavoq.
Taakku qanoq imaqassanersoq suli aalajangerneqanngitsoq, illersornissamut ministerip, Trine Bramsenip (S) Air Greenlandillu KNR-imut erseqqissaatigaat.
Bodil Marie Damgaardilli tamanna Air Greenlandimi suliffissanik ineriartortitsinermillu pilersinissaa neriunartuussasoq naatsorsuutigaa.
- Air Greenlandip eqqaaneqarnera soorunami pisussaaffiliivoq. Taamaammat politikkip tungaaniit isumaqatigiissummut ilaaffigisatsinnik, suliniutinik aalajangersimasunik pilersitsisoqarnissaanut malinnittoqarumaartoq ilimagaarput, Bodil Marie Damgaard oqarpoq.
Isumaqatigiissummittaaq isumaqatigiissut nunatsinni Savalimmiunilu suliffissuarnut suliffeqarfinnullu iluaqutaassasoq allassimavoq.
Isumaqatigiissut nutaaq "Arktisk-kapacitetspakke"-mik taaneqartoq Naalakkersuisut oqaloqatigineratigut isumaqatigiissutaavoq, taannali atuutilersinnagu Namminersorlutik Oqartussanit akuerineqaqqaassaaq.
"Arktis-kapacitetspakke"-mit 1,5 milliardit koruunit 2023 ilanngullugu ima agguataarneqassapput:
- Savalimmiuni aarlerisaarinermut raadari (390 mio. kr.)
- Timmisartuaqqat ungasianiit aquttakkat nakkutilliissutit ungasissumut ingerlasinnaasut (750 mio. kr.)
- Qaammataasatigut nakkutilliineq (85 mio. kr.)
- Qaannataasamut paasissutissanik tigooraavik (40 mio. kr.)
- Nunatsinni sineriammut raadari (20 mio. kr.)
- Timmisartuaqqat ungasianiit aquttakkat mikinerusut umiarsuarnit atorneqartussat (60 mio. kr.)
- Misissueqqissaarnerup imaqqortussusaa pitsaanerusoq (20 mio. kr.)
- Immikkut pilersaarusiornikkut attaveqatigiinneq (40 mio. kr.)
- Kalaallit Nunaanni illersornissamik ilinniagaq nutaaq (50 mio. kr.)
- Sungiusarnernik ingerlatsinerit (35 mio. kr.)
- Qaammataasatigut piginnaasanut aningaasat agguagassat (10 mio. kr.)
- Akisunaarsinerit 1,5 mia. kr.-t missaat aamma ingerlatsinermut aningaasartuutit ukiumut 300 mio. kr. missaat.
Paasissutissarsiffik: Faktaarkt - Arktis-kapacitetspakke pillugu isumaqatigiissut, Illersornissamut ministereqarfik
