Ækvatorip avannaani sermit iigartartut tamaasa aakkiartorput

Sermit iigartartut aatsaat taama sukumiitigisumik misissuiffigineqarnerisa, Wienimi ilisimatuussutsikkut ataatsimeersuarnermi ullumi saqqummiunneqartut tamanna ersersippaat. Issittoq silallu pissusaannik ilisimatuup danskip Sebastian Mernildip Chilemi Valdiviami Center for Scientific Studiesimeersoq misissuisuuvoq.

Taanna suleqatini peqatigalugit nunarsuup affaani avannarlermi piffissami 1979-imit 2009-mut sermit iigartartut tuusintillit aatsaat taama sukumiitigisumik misissuiffigisimavaat.

- Nunarsuup affaani avannarlermi sermeqarfiit maannamut naatsorsuutigisimasatsinnit sukkanerusumik milliartortutut nalilerpagut. Ukiuni kingullerni 30-ni allanngoriartornerat ernumanartortaqarpoq, siunissami sermit iigartartut sukkanerusumik aakkiartornissaatut taamatullu imaata qaffakkiartornissaatut isikkoqarpoq, Sebastian Mernild oqarpoq.

Amerikamiut misissuiviat Nasa naapertorlugu nunarsuup affaata avannarliup silaannaa 1979-imiilli 0,6 gradinik kiannerulersimavoq, Ækvatorillu kujataani silaannaq 0,2 gradinik kiannerulersimalluni.
FN-ip silap pissusaanik paasisimasalittaasa tamanna pissutigalugu 2007-imi naatsorsuutigisimavaat imaviit ukiuni hunnorujukkuutaani matumanicentimenterit 60-it angullugit qaffakkumaartut.

Ilisimatuulli arlaqartut maanna nalilerpaat imaata qaffasissusaa ukioq 2100 tikitsinnagu centimeterinik 160-inik qaffassinnaasoq.