Nunatsinni ikummatissanik orsussanillu atuinerulersimavugut, Kyotomilu isumaqatigiissutip malitsinniarnera ajornakusoorsigaluttuinnarpoq, Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasa nutaat tamanna takutippaat.
Ikummatissanik atuinerulersimavugut. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit kisitsisit takutippaat ikummatissat, soorlu uulia benzinalu, annertunerujartuinnartumik atulersimagigut.
Ikummatissanik taakkuninnga atuinermi kuldioxid annertooq nunarsuup silaannartaanut aniatinneqartarpoq, nunarsuullu kiatsinneruleriartorneranik kinguneqartumik.
Kisitsisit 2003-meersut naapertorlugit ikummatissanik atuinerput 12,9 procentinik qaffariaateqarsimavoq.
Kyotomi isumaqatigiissut malillugu nunarput pisussaavoq kuldioxidimik aniatitsinini 8 procentinik annikillisittussaallugu 2010 tikitsinnagu. 1990-imi kuldioxidimik aniatitsisimanerput tunuliaqutaralugit nunarput taamatut pisussaaffilerneqarpoq.
Kisitsilli nutaat takutippaat taamanikkunniilli aniatitsinerput 5 procentinik annertuseriarsimasoq. Nunatsinnili ataavartumik nukissaqarniarneq annertuserialaarsimavoq. Erngup nukinganik atuinerput 1994-imili 6 procentingajammik annertuseriarsimavoq. Ataatsimulli isigalugu ikummatissanik atuinerput 1994-imili 30 procentinik annertuseriarsimavoq, uuliamillu benzinamillu atuinerput 33 procentinik annertuseriarsimalluni.
Danmarkimut sanilliiutissagaanni nunatsinni atuisartoq allaanerungaanngilaq. Nukissaqarniarnerulli tungaatigut kisitsit allarujussuupput. Innaallagiaq 1 Gigawatt-i nunatsinni pilersinneqassagaangat kuldioxidi aniatinneqartoq 289 tonsiusarpoq. Danmarkimi 189 tonsiuvoq, Sverigimilu 1 Gigawattimut 60 tonsiinnaalluni. Sverigimi erngup nukinga atorneqartorujussuuvoq.
