Utoqqatserneq sioqqullugu Mette Frederiksen kattuffinniit partiiniillu tatineqartoq

Danskit ministeriunerat septemberip 24-ani Nuummiileruni utoqqatsiinnassanngilaq. Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit, ICC partiillu arlallit nalunaarusiap nutaap sapaatip akunnerani matumani saqqummiunneqarnerata kingorna taama oqarput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

septembarip 13-at 2025 15:32

Nutserisoq Medea Olsen

Septemberip 24-ani spiralilersuisimanermi arnat eqqugaasut utoqqatserfigineqalerpata, Danmarkimi ministeriuneq Mette Frederiksen Danmark sinnerlugu utoqqatsiinnassanngilaq.

Kalaallit Nunaanni 1960-imiit 1991-imut naartunaveersaatinik atuisarneq pillugu nalunaarusiaq, arlaannaatigulluunniit attuumassuteqanngitsunit suliarineqartoq, sapaatip-akunnerani matuma aallartinnerani saqqummiunneqareersorlu arlallit taama oqarput.

SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?

Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
Qulaajaaneq Arnat 354-it misiginikuusatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
Taamanikkut Nunarput Danmarkimi amtiuvoq.
Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip 2022-mi, qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-ani malunnartinneqassaaq.

Allisiguk

Arnat ilaat aqqaneq-marlunnik ukioqarluni spiralilerneqarsimasoq ima oqaluttuarpoq:

- Qiavunga ikkunneqaqqammersorlu ilukkut assut anniarlunga aanaaqalungalu. Ilunniit ujalussiaq, meqquttut kapinaannaavissoq, anillangavoq. Niviarsissat uagut najugaqarfitsinni isumassorneqanngilagut, misissuinermi taama oqarpoq.

Arnaq alla 13-inik ukioqarluni spiralilerneqarsimasoq misissuinermi ima oqarpoq:

- Sakkortuumik anniartarnera aaqarujussuartarneralu pissutigalugit [ukioq nuisatinneqanngilaq] illiara peerneqarpoq. Illiama peerneqarnissaa nakorsamit aalajangerneqarpoq.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit (IPS) naapertorlugu arnat eqqugaasut misissuinerup kingorna taarsiiffigineqarnissaat pingaaruteqarpoq.

- Nalunaarusiaq naammassiffissatut killiffiuinnaanani inuilli pisinnaatitaaffiisa ataqqineqartuaannarnissaannut takussutissatut erseqqissumut aallartiffiussaaq – aamma nunatsinni.

- Eqqugaasut naapertuilluartumik pineqarlutillu allannguuteqarluartumik maanna aamma misigisaqartussanngorput, IPS-imi siulittaasoq Tukumminnguaq Olsen Lyberth tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Imaqanngitsutut nipeqassaaq

Inuit Circumpolar Council (ICC) naapertorlugu, misissuinerup ingerlanneqarnera utoqqatsernerlu akunnaginarput.

Ministeriunerup Mette Frederiksenip utoqqatsernera aggustip naanerani tusagassiuutinut nalunaarummi siullermik saqqummiunneqarpoq – misissuinerup tunniunneqarnissaanut ullut pingasuinnanngortut. Tamanna pivoq naak ministeriunerup, misissuinerup saqqummiunneqannginnerani utoqqatsernissani itigartitsissutiginikuugaluaraa.

Arnallu pineqartut utoqqatsertoqalernera pillugu ilisimatinneqanngillat. Naja Lyberth, spiralilersorneqarsimasut sinnerlugit oqaaseqartartoq, utoqqatsernerup tamanut saqqummiunneqarnerata kinguninngua Qanoruumi apersorneqarluni taama oqarpoq.

Tamanna „ajuusaarnartoq“, ICC-ip Kalaallit Nunaanni siulittaasoq Hjalmar Dahl tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

- Suliap ataqqinnittumik akuutitsiviusumillu ingerlasariaqarnera erseqqissarumavarput, tamatumani inuit ataasiakkaat inuiaqatigiillu tamarmiusut sapinngisamik qajassuunneqartariaqarput, Hjalmar Dahl tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Utoqqatserneruinnaassanngitsorlu ICC-p aamma piumasaraa.

- Suliaq inuiaqatigiinnut inunnullu kinguneqarsimaqaaq, kiisalu arnanut niviarsiaqqanullu ataasiakkaanut sakkortuunik kinguneqarsimalluni, ICC-p nunani tamalaani siulittaasua Sara Olsvig tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq nangillunilu:

- Taamaammat danskit ministeriunerata utoqqatsernera taannaannaalluni naammanngilaq Danmarkimilu aaqqissugaasumik iliuuseqartoqarnissaanik allannguisoqarnissaanillu kinguneqartariaqarluni. Taamaanngippat ministeriunerup utoqqatsernera oqaasiinnaassaaq.

Aamma atuarukNunatsinni akuersisitseqqaarani naartunaveersaaserneqarsimasut amerlasuut qulaajaanerup takutippaa

Nalunaarusiami saqqummiunneqaqqammersumi inuit pisinnaatitaaffii sammineqannginnerarlugit ICC aamma Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit isornartorsiuereerput.

Spiralilersuisimanermut tunngatillugu Naalakkersuisut siorna aggustimi misissuinermik namminneq aallartitsipput, tassanilu inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerit inatsisitigut qanoq inissisimaneri misissorneqassapput. Inuiaqatigiinnik toqoraasimanerunersoq misissuinermi aamma qulaajarneqassaaq. Misissuineq decembarimi naammassineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Danskit naalakkersuisui akiliissapput

Spiralilersuisimaneq pillugu misissuinermi danskit naalakkersuisuinik suleqateqarniarnerup ajornaatsuinnaasimannginnera, Mimi Karlsen (IA), 2022-mi spirali pillugu suliap oqaluuserineqarnerani peqqissutsimut naalakkersuisuusoq, oqarpoq.

Naamik, suleqatigiinneq “ajornarpoq”, tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

- Danskit naalakkersuisui aningaasanik annertunngitsunik taamaallaat immikkoortitserusussimapput. Misissuinissamut aningaasanik amerlanerusunik aningaasaliissuteqartinniarlugit nukippassuit atortariaqarsimavagut. Inuit pisinnaatitaaffii pillugit misissuinissamik naalakkersuisuisut piumasaqaataat danskit naalakkersuisuinit itigartinneqarluinnarpoq.

Mimi Karlsen mener, at børn, unge og borgere med handicap kan få sikret en bedre sagsbehandling, hvis kommunernes sagsbehandlere får løftet deres kompetencer.

Misissuisitsinerli maanna saqqummerpoq, maannakkullu iliuuseqartoqartariaqarpoq, Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortaq, oqarpoq.

- Utoqqatserneq taarsiinerlu ikinut mattussutaasinnaanngillat, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Inuiaqatigiittut aaqqissuussamik killilersimaarniarneqarnerput kinguaariillu annaaneqartut utoqqatsissutissarsiornikkut matuneqarsinnaanngilaq. Kinguaariit arlallit kingunerlutsitsisut katsorsarneqassapput, inuit misigissutsikkut anniaatillit katsorsarneqassapput. Tamakkununngalu danskit naalakkersuisui akiliissapput.

Aamma Naleqqap siulittaasuata Pele Brobergip tusagassiuutitigut nalunaarummi Mette Frederiksen Nuummut tikeraaqqunngilaa – utoqqatsernerup saniatigut allatigut aaqqiissutissaqarnianngippat.

- Utoqqatserneq iliuutsimik malitseqanngitsoq inuiaqatigiinnik misiginerlutsitseqqinnerup assigiinnarpaa. Mette, naalagaaffik iliuuseqarnianngippat taarsiinianngippallu, taava angerlarsimaannarit, Pele Broberg tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Takutinneqartut alianartut

Danskit peqqissutsimut ministeriat, Sophie Løhde, suliaq pillugu arnallu eqqugaasut aningaasatigut taarsiiffigineqassanersut paasiniarlugu KNR-imit apersorumagaluarparput.

Apersorneqarumanngilaq, allallunili ima akivoq:

- Danmarkimi peqqinnissaqarfimmi kalaallit niviarsiarartai arnartaasalu misigisimasaat alianartut misissuinerup takutippai, misigisaqarsimasullu 300-t sinnerlugit oqaluttuarisimasaannut attorteqqaqaanga. Pisimasoq allanngortissinnaanngilarput, akisussaaffilli tigusinnaavarput, taamaattumillu arnat eqqugaasut utoqqatserfigineqarnerat eqqortuliorneruvoq.

- Danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu oqaluttuarisaanitsinni kapitalit taartut kinguneri qanoq pitsaanerpaamik ilinniarfigisinnaanerivut maanna oqaloqatigiissutigeqqissavaat. Aamma aningaasatigut taarsiissuteqartoqarsinnaaneranut tunngasut, Sophie Løhde allappoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.