Utoqqaat amerlinissaannut piareersarput
Tamanna utoqqaat qanoq amerlatigilerumaarnerannik misissuisoqareernerata kingorna pivoq. Misissuinerup inernerisa ilagaat utoqqaat 95-inik 100-nillu ukiullit ukiuni tullerni amerlingaatsiassasut.
- Inuuneqqortusigaluttuinnarpugut, tamannalu ajunngikkaluarluni illuatungeqarpoq. Danskimmi inuuneqqortusigaluttuinnartillugit utoqqalinersiutissaat naammakkunnaaraluttuinnarput. Aningaasarpassuarnik pisariaqartitsivugut, ATP-mi pisortaq Lars Rohde oqarpoq.
- 23 milliardit koruunit annertoqaat, taakkulu maanna utoqqalinersiutillit siunissamilu utoqqalinersiuteqalersussat aningaasat naammannissaannut ernumannginnissaat anguniarlugu maanna immikkoortippagut. Lars Rohde oqarpoq.
Danskit siunissami qanoq inuuneqqortutigilersinnaanissaat naatsorsorniarlugu ATP naatsorsueriaatsimik nutaamik nassaarsimavoq. Nunanit 18-init OECD-mut ilaasortanit paasissutissat aallaavigalugit maannamullu Danmarkimi paasiniaanerni paasissutissat atorneqartartunit hunnorujoriaammik annertunernik paasissutissanik atuilluni misissuisoqarsimavoq.
- Ukiut 40-t tulliuttut ingerlaneranni inuit 95-inik 100-nillu ukioqalersartut ullumimiit amerlanerujussuussapput. Utoqqalinersiutissanillu aaqqissuisartumut, soorlu ATP-mut, inuuneq naallugu utoqqalinersiuteqarsinnaanermik neriorsuisumut, paasissutissat tamakku soqutiginaateqarput, Lars Rohde oqarpoq.
ATP-p pisortaata Lars Rohdep inuit tamaasa kajumissaarpai utoqqalinersiutissatik misissoqqullugit.
- Utoqqalinersiutissanik pilersaarusioraanni sivisuumik utoqqalinersiuteqarnissaq eqqarsaatigineqartariaqartunut ilaavoq. Utoqqalinersiutissallu ilaat inuuneq naallugu naammattussanngorlugit eqqanaarsassallugit pilersaarusiorneqartariaqarpoq. Lars Rohde oqarpoq.
