- Isumannaallisaanikkut pissutsit ineriartorput. Ruslandip Krimimik 2014-imi tiguaaneratigut sakkutooqarnikkullu nutarterineratigut Pituffimmi sakkutooqarfik pingaarneruteqarnerulerpoq, Esther McClure Pentagonimeersoq oqarpoq.Foto: KNR/Anton Gundersen LihnAssi: KNR/Anton Gundersen Lihn

USA toqqagassatut siulliorusuppoq: Isumannaannissatsinnut Kalaallit Nunaat pingaartuuvoq

Amerikamiut illersornissaannut Kalaallit Nunaat pingaaruteqarpoq. Nuannarineqalerniarneq aallartereerpoq USA-p Kalaallit Nunaannit suleqatissatut siullertut toqqarneqarnissani qularnaarniassammagu.

USAp isummannaallisaaneq pillugu sulisuisa ukiuni kingullerni kangiata akulliup sioraanik kissartunik ukkataqarnertik ilallugu massakkut aamma Issittumi sermimut nillertumut saatippaat.

Amerikamiut illersornissaannut sioorasaarutaasinnaasunut Kalaallit Nunaat pingaarneruleraluttuinnarpoq, silallu allanngoriartornerata Issittumik ammaanera ilutigalugu Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu attaveqarneq pingaartinneqarnerulerpoq.

​​​​Esther McClure amerikamiut NATOmi, Europap Avanaani Kitaanilu isumannaallisaanerat pillugu amerikamiut illersornissamut ministereqarfianni Pentagon-imi sulisuuvoq. Kiisalu Danmarkimi, Norgemi aamma Hollandimi isumannaallisaaneq pillugu politikki malinnaaffigissallugu akisussaaffigaa, taakkuninngalu misissueqqissaartuulluni ministereqarfiullu immikkoortuinut allanut siunnersuisuulluni. Foto: KNR/Anton Gundersen Lihn

Ukiuni kingullerni amerikamiut periusissiaasa marluk, tassaasut issittoq pillugu periusissiap aamma illersornissamut periusissiap naqissuserpaat Issittumi iligiinneq pingaaruteqartuusoq nukittorsarneqartariaqarlunilu,  Esther McClure, amerikamiut NATOmi, Europap Avanaani Kitaanilu isumannaallisaanerat pillugu amerikamiut illersornissamut ministereqarfianni Pentagon-imi sulisuusoq nassuiaavoq.

Kalaallit Nunaannut attaveqarneq nukittorsarneqassaaq 

- Tassa taamaaliorniarsarivugut. Iligisavut isumaminnik ililiunnavianngillat. Taamaattumik Naalagaaffeqatigiit nunat tamalaat akornini isumannaannissamut suliniutaasa akuerineri takutittariaqarparput. Aamma Danmarkip Kalaallit Nunaatalu amerikamiut suliaannut tunngatillugu isumakuluutigisinnaasaat pitsaanerusumik akuerisariaqarpavut, oqarpoq. 

AAMMA ATUARUK Periarfissat, pissaaneqarniuunneq, aningaasallu: USA-p nunatsinnut soqutiginninnera annertusiartortoq

Nunat allat pillugit ministereqarfimmi aamma nassuiaatigineqarpoq nunap nammineq isumannaannissaa nunallu tamalaat akornini isumannaannissaq tassaasut Kalallit Nunaannut Danmarkimullu attaveqarnerup pitsaanerulersinnissaanut peqqutaasut,  Erika Olson, nunani avannarlerni, baltiskiusuni issittumilu isumannaannissaq pillugu akisussaasuusoq, oqarpoq. 

GIUK-gap (Greenland-Iceland-United Kingdom gap) imaluunniit qallunaatoorlugu GIUK-passagen tassavoq imaq silaannarlu Kalaallit Nunaata, Islandip Tuluillu Nunaata akornanniittut (Qarsuusat aappalaartut). Nunarsuup ilaa tamanna ilaatigut USAmut pingaaruteqarpoq Europap Avannaanut aqqutaagami, Ruslandimullu Atlantikup Avannaanut USAmullu aqqutaalluni. Nunap assingani nunat qorsuit tassaapput NATOmut ilaasortaasut. Foto: Addicted04 [CC BY 3.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/3.0)] / KNR edit.

- Kalaallit Nunaannut attaveqarluarnerput ineriartortinniarparput Danmarkilu suleqatigalugu suleqatissatut toqqakkatut siullertut toqqarneqarusulluta, oqarpoq. 

Pingaartumik nunap ilaasa taakku marluk Kalaallit Nunaata amerikamiut illersornissaannut pingaaruteqarnera ersersippaat, Esther McClure oqarpoq. Aappaa tassaavoq  GIUK-gapimik taaneqartartoq (Greenland-Iceland-United Kingdom gap) imaluunniit qallunaatut GIUK-passagen.

Imartaq/silaannartaq tassaavoq Kalaallit Nunaata, Islandip aamma Tuluit Nunaata akornanniittoq. 

Tassuunakkut USA Europap Avannaanut aamma Ruslandimut immakkut anngussinnaavoq, akerlianillu assersuutigalugu Rusland umiarsuarminnik Atlantikup Avannaanut USA-mulllu anngussinnaaluni, Rachel Ellehuus oqarpoq, taanna isumalioqatigiissitaliami CSIS-imi, Center for Strategiske og Internationale Studier-imi, Europa pillugu immikkoortoqarfimmi isumannaallisaanermut illersornissamullu immikkut ilisimasaliuvoq.  

- Atlantikup Avannaa niuffannikkut aqqutaavoq pingaarutilik, attaveqaqatigiinnissamut pingaarutilik, aamma Europap Avannaani nunanilunniit baltiskiusuni sakkutuuliissagutta taava taanna aqqusaartariaqarparput. Taamaattumik imartaq/silaannaq GIUK niuerneq sakkutooqarnikkullu sulinerit eqqarsaatigalugit pingaartuuvoq.

Pingaartumik nunap ilaasa taakku marluk Kalaallit Nunaata amerikamiut illersornissaannut pingaaruteqarnera ersersippaat, Esther McClure oqarpoq. Aappaa tassaavoq  GIUK-gapimik taaneqartartoq (Greenland-Iceland-United Kingdom gap) imaluunniit qallunaatut GIUK-passagen.

Imartaq/silaannartaq tassaavoq Kalaallit Nunaata, Islandip aamma Tuluit Nunaata akornanniittoq. 

Tassuunakkut USA Europap Avannaanut aamma Ruslandimut immakkut anngussinnaavoq, akerlianillu assersuutigalugu Rusland umiarsuarminnik Atlantikup Avannaanut USA-mulllu anngussinnaaluni, Rachel Ellehuus oqarpoq, taanna isumalioqatigiissitaliami CSIS-imi, Center for Strategiske og Internationale Studier-imi, Europa pillugu immikkoortoqarfimmi isumannaallisaanermut illersornissamullu immikkut ilisimasaliuvoq.  

- Atlantikup Avannaa niuffannikkut aqqutaavoq pingaarutilik, attaveqaqatigiinnissamut pingaarutilik, aamma Europap Avannaani nunanilunniit baltiskiusuni sakkutuuliissagutta taava taanna aqqusaartariaqarparput. Taamaattumik imartaq/silaannaq GIUK niuerneq sakkutooqarnikkullu sulinerit eqqarsaatigalugit pingaartuuvoq.

GIUK-mik nakkutiginninnissaq pingaaruteqarpoq

Pingaartumik nunap ilaasa taakku marluk Kalaallit Nunaata amerikamiut illersornissaannut pingaaruteqarnera ersersippaat, Esther McClure oqarpoq. Aappaa tassaavoq  GIUK-gapimik taaneqartartoq (Greenland-Iceland-United Kingdom gap) imaluunniit qallunaatut GIUK-passagen.

Imartaq/silaannartaq tassaavoq Kalaallit Nunaata, Islandip aamma Tuluit Nunaata akornanniittoq. 

Tassuunakkut USA Europap Avannaanut aamma Ruslandimut immakkut anngussinnaavoq, akerlianillu assersuutigalugu Rusland umiarsuarminnik Atlantikup Avannaanut USA-mulllu anngussinnaaluni, Rachel Ellehuus oqarpoq, taanna isumalioqatigiissitaliami CSIS-imi, Center for Strategiske og Internationale Studier-imi, Europa pillugu immikkoortoqarfimmi isumannaallisaanermut illersornissamullu immikkut ilisimasaliuvoq.  

- Atlantikup Avannaa niuffannikkut aqqutaavoq pingaarutilik, attaveqaqatigiinnissamut pingaarutilik, aamma Europap Avannaani nunanilunniit baltiskiusuni sakkutuuliissagutta taava taanna aqqusaartariaqarparput. Taamaattumik imartaq/silaannaq GIUK niuerneq sakkutooqarnikkullu sulinerit eqqarsaatigalugit pingaartuuvoq.

Pituffik suli pingaaruteqarpoq

USA aamma Kalaalit Nunaat
KNR USA-liarpoq amerikamiut Kalallit Nunaat pillugu qanoq eqqarsarnersut paasiniarlugu. Pilersaarutit qanoq ippat aamma Kalaallit Nunaannut periarfissat suut pilersinneqarpat.   

Sapaatip akunnerini tullerni allaaserisat ilanngutassiallu allat ingerlaavartumik ikkunneqartassapput, taakku USAmi KNR-ip inuit naapitaanik imaqartassapput.

Angalaneq amerikamiut nunat allat pillugit ministereqarfiannit akilerneqarpoq, tusagassiorfinnut nunanit allaneersunut USA pillugu tusagassiorusuttunut neqeroorutigineqarluni. Apersukkatta qanoq aperinerinik aamma kingornatigut qanoq allaaserisaqarnitsinnik amerikamiut nunat allat pillugit ministereqarfiat sunniisinnaasimanngilaq.

Nunap ilaa alla USAmut Kalaallit Nunaannik pingaartitsisoq tassaavoq sakkutooqarfik Pituffik, imaluunniit amerikkamiutoorlugu, Thule Air Base.

Sakkutooqarfimmi atuuffiit pingaarnersaannut ilaavoq ilimasaarut, taanna Kalaallit Nunaanni inissisimanini pissutigalugu rakettinik qaartartunik imalinnik Amerikap Avanaannut sammivilinnik USAmut ilimasaarisinnaavoq.

Iris Ferguson amerikami illersornissaq pillugu ministereqarfimmi, Pentagon-imi,  timmisartortartunut sakkutooqarfimmut  siunnersuisuuneruvoq.  Foto: KNR/Anton Gundersen Lihn 

Iris Ferguson, amerikami timmisartortartunut sakkutooqarfianni siunnersuisuunerusoq naapertorlugu sakkutooqarfik nunarsuup ilaata taassuma aalajaatsuuneranut tapersiilluarpoq, SAR-imik sullissinerit aamma ilisimatusarnikkut misissuinerit tapersersortarlugit aammalu Amerikap Avannarliup illersornissaanut tapersiilluni.  

- Thule Air Base timmisartortartunut sakkutooqarfimmut illersornissarlu pillugu ministereqarfimmut pingaaruteqartuuvoq, taassumalu issittumi periusissiami sakkutooqarfiup pingaaruteqarnera akueraa.

Issittumi pissutsinik Rusland allanngortitsivoq 

Pituffimmi sakkutooqarfik aamma imartaq/silaannartaq GIUK ukiuni qulikkaani arlalinni amerikamiunut pingaaruteqarsimavoq, pingaartumik sorsunnerup nillertup nalaani. Sulili pingaaruteqarpoq ukiuni kingullerni allanngoriartornernik Issittup tikikkuminarnerulerneranik kinguneqartut minnerunngitsumillu Ruslandip tamaani avataanilu suliniutai peqqutigalugit.    

- Isumannaallisaanikkut pissutsit ineriartorput. Ruslandip Krimimik 2014-imi tiguaaneratigut sakkutooqarnikkullu nutarterineratigut Pituffimmi sakkutooqarfik pingaaruteqarnerulerpoq, Esther McClure oqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat