USA OL-imi ujaminnannerpaasoq
Tokyo-mi Japanimiittumi OL-toqarnera amerikamiut peqataatitaannut ataatsimut isigalugu angusarissaarfiuvoq.
Amerikamiummi unammersuaarnermi iluatitsinerpaallutik Tokyo-miit angerlarsinnaanngorput.
Amerikamioq unammisartoq imaluunniit amerikamiut iligiit 39-riarlutik guldimik, Japanimi sapaatit akunneri marluk kingulliit ingerlaneranni ujamilerneqarput.
Taakkua saniatigut 41-riarlutik sølvinnapput 33-riarlutillu bronzennallutik. Taamaalillutik katillugit 113-riarlutik medaaliannapput, unammersuaarnermi amerlanerpaallutik.
Medaaliannannerpaat tulleriaarneranni Kina pitsaanerit aappaattut inissippoq. Ujaminnattaat guldit amerlassusaat siulliullugit, sølvit tulliullugit bronzellu kingulliullugit kisinneqartarput.
AAMMA ATUARUK Franskit assammik arsartartut OL-imi pissartanngortut
Kiniserit 38-riarlutik guldinnapput, OL-imilu aaqqissuisut Japanimiut angerlarsimaffimminni 27-riarlutik guldimik ujaminnallutik.
USA-p ulloq kingullerpaaq atorlugu Kina aatsaat ujaminnattaaminnik qaangerpaa. Ajugaaniutivinnerit kingulliit pinnginnerini Kinamiut marlunnik guldiuteqarnerupput, Amerikamiulli timersuutini pingasuni ullumi guldinnapput.
Danskit OL-imi ujaminnattaat agguataarneranni pitsaanerpaat 25-attut inissipput, pingasunik guldinnakkamik, sisamanik sølvinnallutillu bronzennakkamik.
Aasaanerani OL tulleq Parisimi 2024-imi pissaaq.
