Uranimik tunisassiornissamut Kuannersuit utoqqatsissutitut atorneqaratarsinnaapput
Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit arlallit qinersinermut naammassineqaqqammersumut atatillugu tusagassiorfinnut nalunaaruteqarlutik taama allapput.
- Kuannersuarnut tunngatillugu pilersaaruteqarnermi uranimik piiaasoqarnissaata siunertarivinneqarnera aarleqqutigaarput. Naak Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortaanngikkaluartoq, EU-mi pissaanillit Kalaallit Nunaannit eqqussuinikkut uranimik imminut pilersorsinnaanissaminnut periarfissaq takusinnaarpasippaat, Christian Ege, Akuutissalersuinngitsumik Periaaseqarnermi Siunnersuisut allattoqarfianni pisortaq oqarpoq.
EU-p uraminik pilersorneqarnerata 97 procentia maannakkut eqqussuinikkut pisarpoq.
Saffiugassat qaqutigoortut Kuannersuarniittut Qillavaat Alannguanut naleqqiullugit uranik thoriumimillu akoqarnerat qangali ilisimaneqarpoq.
Risømi siusinnerusukkut misissuinertigut uraanip Kuannersuarniittup 20.500 tonsit missiliussagai ilimagineqarpoq. Imaassinnaagaluartorlu uran tamaaniittoq suli annertunerusinnaasorluunniit, taamaattorli Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu ujarassiuutut Misissuiffimmi GEUS-imik taagorneqartumi isumaqartoqarpoq tamaani uran nassaassaasoq nunarsuarmi nassaassaasunut naleqqiullugu annikitsuinnartut taasariaqartoq aamma pitsaalluinnartuunnngitsutut nalilerneqarluni.
Saffiugassanik qaqutigoortunik tamaani tunisassiussagaanni avaqqunneqarsinnaangitsumik aatsitassanut taakkununnga tiggusimasut uran-ip aamma thorium-ip akuutillugit piiarneqartarnissaat pisariaqarluinnassasoq, Geus-imit erseqqissarneqarpoq.
Aatsitassarsioqatigiit Australiamiut Greenland Minerals and Energyp - GME-p, Kuannersuarni misissueqqissaarnissamut kisimiilluni akuersissuteqartoq, aallaqqaataaniilli isertuaalluni nalunaareernikuuvoq saffiugassat qaqutigoortut piiarnissaannik uranimik aamma zinkimik piiaasoqarnissaa pilersaaruteqarnerminnut ilaatikkitsik. Aatsitassarsioqatigiit Kuannersuarni piiaaffiliassaq oqaatigisarpaat tassaasoq arlalissuarnik aatsitassarsiorfik. Taamatulli arlalissuarnik aatsitassarsiorfiup siunissami piviusunngortinneqarsinnaanissaanut aporfiit pingaarnissaraat ullumikkut uranimut naaggaarluinnarnissamik politikkeqartoqarnera.
Apeqqutip taassuma aalajangiiffigineqarnissaa siusinnerpaamik pisinnaalissaaq suleqatigiit immikkut ilisimasallit maajip qaammataani uranimut naaggaarluinnarnissamik politikeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaaneranik misissuillutillu atorunnaarsitsisoqarnerata kingunerisinnaasaanik nalilersuereerpata, tamannalu maajimi pisinnaassaaq. Aalajangiisoqavinnissaatalu tungaanut aatsitassarsioqatigiiffiup Greenland Minerals and Energy-p pilersaarusiani tamaasa unitsikkallaqqavai - tassamigooq uran ilaatinneqartinnagu aatsitassat qaqutigoortut piiarneqalersinnaanngimmata.
