Uppik nunarsuarmut ammaatissaaq
Pinngortitamik illersuiniaqatigiiffiup Uppiup siulittaasua Jens Peter Lange isumaqarpoq nunat tamalaat akornanni, CITES-mi Arfanniarnerlu pillugu Ataatsimiititaliami IWC-mi, nunarput sinnerlugu alaatsinaattussamik peqalertuuppat sunniuteqarsinnaanermut annertusaataassasoq.
Tamanna Kalaallit Nunaanni avatangiisit pillugit erseqqissumik illersuisoqarneranik iluaqutaasumik ersersitsissaaq, soorlumi nunat tamalaat akornanni nuimasuut avatangiisit pillugit illersuiniarlutik sakkortuumik akuttunngitsunik oqaluuserisaqartartut.
- Angalagaangama akuttunngitsunik quiassuaatiginnippasittumik aperineqartarpunga ilumut Kalaallit Nunaat avatangiisit pillugit illersuiniaqatigiiffeqarnersoq. Aamma Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqataasutut inissisimanermigut sunniuteqarnerulersinnaassaaq, sunniuteqarsinnaanerulissaq, soorlu nunani tamalaaneersut ingasattajaaralutik avatangiisnik illersuiniaqatigiiffiit eqqarsaatigalugit, Jens Peter Lange oqarpoq.
Jens Peter Langep iluatsillugu IWC-mi aamma CITES-mi misilinniarpaa Namminersornerullutik Oqartussat avatangiisit pillugit politikkikkut aqutsinerat nalilersorniassallugu. Erseqqissaatigaa ataatsimiittartoqatigiit IWC aamma CITES ilisimatusarnernut attuumassuteqarluartuusut, tamannalu Namminersornerullutik Oqartussanit isiginiarneqarluartuariaqartoq isumaqarpoq.
Aamma oqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat nunat tamalaat isumaqatiissutaannut pikkorippallaanngitsut.
Uppiup tungaaniit Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissutinut tamakkununnga eqquutsitsiniarnissaannut eqqumaffiginarnerunissaat pillugit sunnerniartuassallugit.
-Taamaattoqanngippat naatsorsuutigisariaqassagatsigu piniagassanut assigiinngitsunut pisassiissutinut tunngatillugu ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata ilanngarteriffigineqarnissaq, Uppiup siulittaasua oqarpoq.
Uppik CITES-imi IWC-milu alaatsinaatsutut inissaminik qinnuteqaqqammerpoq.