Ullutsinni eqqumiitsulioriaaseq atuakkami nutaami ilaavoq
- Kiffaanngissuseqarneq annertuumik ullumikkut ersarippoq. Nunarsuarmioqatigiit imminnut qanillinerannik ullumikkut aamma taaneqartartoq. Killeqarfinnik apeqqutaatitsinnginneq. Internetsikkut oqarasuaatikkullu angallatakkakkut nunarsuarmi sumiikkaluaruttaluunniit immitsinut attaveqarfigisinnaavugut. Inuillu inoqajuitsumi tupermiittut Parisimi saqqummerstitsineq angumerisinnaavaat. Killeqarfeeruttutut ippoq, Bodil Kaalund oqarpoq.
Eqqumiitsuliornermi kiffaanngissuseqarnermut assersuutigalugu Maria Paninnguaq Kjærulffip qalipagaa Bodil Kaalundip atuakkami ilanngussimavaa. Qalipakkami assiliaq qanganisaq afrikameersoq isumassarsiorfigineqarsimavoq, inoqajuitsumili sioqqat aputitut isikkoqalersimapput arnarlu naggueqatigiinnit inunneersutut isikkoqalerluni.
- Nunarsuatsinni qanoq immitsinnut qanitsiginitsinnut taanna assersuutissaalluarpoq. Qalipaasoq nammineq allappoq, arnap Afrikap qeqqaneersup assinga isiginnaarlugu arlaatigut nunarsuaq tamaat atassuteqarfigisutut misigisimalluni, Bodil Kaalund allappoq.
Atuagaq Kalaallit Eqqumiistuliaat Kalaallit Nunaani eqqumiitsuliornerup ineriartornerata oqaluttuarisaanera pillugu atuakkiatuaavoq, eqqumiitsuliornermillu soqutigisaqartut akornanni ukiorpassuanngortuni atuakkap nutarterneqarluni saqqummersinneqarnissaa piumasariuarsimavaat.
Atuagaq 1979-imi siullermik saqqummersinneqarpoq 1990-imilu nutarterneqarnera saqqummersinneqarluni, pingajussaannillu nutarterneqarluni saqqummersinnissaa Bodil Kaalundip ukiuni kingullerni tallimani suliarisimavaa.
Saqqummersitsinerlu Det Kongelige Bibliotekimi Diamantboghandlenimi Københavnimiittumi ippassaq persuarsiutigineqarpoq.
Eqqumiitsuliornerullu oqaluttuarisaanera eqqumiitsuliortunut inuusuttunut pingaaruteqartoq, Bodil Kaalund isumaqarpoq. Bodil Kaalund aamma Kalaallit Nunaanni Saqqummersitsivissap siulersuisuini ilaasortaavoq. Eqqumiitsuliornerup oqaluttuarisaanera saqqummersitsiveqalernikkut pitsaanerusumik takussutissaqalertussaavoq. Katersugaasiveqarnerlu eqqumiitsuliortunut inuusuttunut annertuumik aamma pingaaruteqalertussaavoq.
- Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliortarneq oqaluttuassartaqartoq qanorlu ineriartornerup ataqatigiiaarnera tassani takuneqarsinnaassaaq. Katersugaasiveqalerneq maannakkut ineriartortunut toqqissisimanartuussaaq isumassarsiorfiussallunilu, ullumikkummi internetseqarneq allarpassuarnut saaqqajaatitsisinnaammat.
Atuagaq ajoraluartumik kalaallisut saqqummersinneqarani qallunaatut tuluttullu saqqummersinneqarpoq. Saqqummersitsivimmiilli Gyldendalimiit nalunaarput, Nunatsinni suleqatissarsigunik kalaallisut saqqummerserusullugu.
Bodil Kaalund nammineq qalipaasartuuvoq, atuakkanillu "Aalut Kangermiu" kiisalu "Hans Lynge - kalaaleq kultuurikkut nutaaliortoq" suliarinikuullugit.
