Akitsinnguaq Olsen Assi: KNR

Qulaarpaa Ukiuni 27-ni persuttaanertalimmik inooqatigisaminit qimaasoq

Akitsinnguaq Olsen uiminit qimaagami inuunerminik aarlerinartorsiorpoq. Ukiunimi kingullerni uiata persuttaasarnera sakkortuseriangaatsiarsimavoq.

P { margin-bottom: 0.21cm; } Akitsinnguaq Olsen Inatsisartut oqaluttarfiannit isummersoraangami arnatut imminut tatigisutut isummersorsinnaalluartutullu saqqummertarpoq. Isertugaateqarporli tujuuluit qungasequtillu atorlugit toqqortukkaminik. Persuttagaasarneq aappariinnerup aallartinneraniilli atugarisimasaa aqunneqarsinnaajunnaariartorpoq. Uiata imigassamik ikiaroornartumillu atornerluinera ingatseriarujussuarsimavoq.

- Naggataatigut ilaqutariittut nalinginnaasumik inuujunnaarpugut. Malittuinnangajammik persuttarneqartarpunga, iliuutsikka nakkutigineqarlutik aammalu tarnikkut naalliutsinneqartuarlunga, taama oqaluttuarpoq.

Sulinngiffeqartariaqarsimavoq

Piffissap ilaani Inatsisartuni ilaasortaanerminit sulinngiffeqarpoq. Ullut tamaasa inuunerminik aarlerinartorsiuutigaluni avammut saqqummertarnera persuttarneqartarnermilu ammasumik oqaluttuarisinnaannginnera ilungersunarpallaalerput. Aamma persuttarneqartarnerminit tilluusat toqqorteruminaalliartuinnarput.

- Tusiappunga, toqqusassinneqarsimaninnillu tilluusakka toqqorterniarlugit tujuulut qungaseqqortuut qungasequtillu assigiinngitsut atortariaqartarpakka, piffissami tassani atugarisimasani pillugit taama oqaluttuarpoq.

Uiminit qanoq-iliorluni qimaasinnaanerluni pilersaarusiulerpaa. Tamanna uterfigeqqissavarput.

Tusangiasaarisarnermik aallartippoq

Akitsinnguaq Olsen 18-inik ukioqarluni kingornatigut uigilikkaminit siullerpaamik persuttarneqarpoq. Ukiuni siullerni arlalinni timikkut annersaaneq qaqutigoortupilussuuvoq. Piffissani sivisuuni angutaataalluartarpoq. Tarnikkulli naalliutsitsisarnera siusissupilussuakkut aallartippoq. Akitsinnguaq oqaluttuarpoq tusangiasaarisarnermik aallartissimasoq, atisani naalanngippallaarnerartarai, angutinut allanut sivisuallaamik qungujunnerartarlugu imaluunniit qiimarpaluppallaarnerartarlugu.

Sulerisarnera nakkutigineqartoq

Timikkut annersaasarnera qaqutigut suli pisarpoq. Amerlanertigut tassanngaannartumik pisarluni.

- Tassanngaannaq toqqusassivaanga, taartinngikkuma natermut milorujuppaanga.

- Ajutuuissorumanani qanoq-ilinikkut qungasera iperassanerlugu ilisimaarilluarpaa.

Aamma persuttaaneq sioqqullugu uia ulloq naallugu aalakoorsinnaasarpoq. Ukiullu ingerlanerini persuttaaneq ingasatsikkiartuinnarpoq. Ataasiarluni imermik qalattumik aamma kuisimavaa. Aamma angerlarsimaffitsik aserorteriffigisarpaa. Toqunniarlugulu sioorasaarisarnera aamma sakkortusigaluttuinnarpoq.

Savimmik qunusaarisoq

Taamaalluni Inatsisartut Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaanni oqalutsitut sapaatit-akunnerini marlunni angalaqataavoq. Uialu isumaqavippoq ataatsimiititaliap allattaa sammisimagaa.

- Sivisuumik aalakoorsimalluni angerlarami toqunniarlunga oqarfigivaanga.

- Anivoq, immaqa imminut toqunniarami, sivitsunngitsorli uterpoq. Igaffimmiinnitsinni savissuit ilaat tigusinnarlugu qunusaarpaanga. Tassanerpiarlu isumaqavikkaluarpunga toqunnialeraanga.

Qujanartumilli Akitsinnguup mobiliminik qatanngutini SMS-erfigaa. Qatanngutaata politiit kalerrippai, uialu politeeqarfiliaanneqarpoq. Politiit ingerlareermata uimi saviit pingasut nalaasaarfiup teqeqquata ataanut ilisimasai nassaarivai.

- Tassanerpiaq paaseriasaarpara ilumut toqunniarsimagaluaraanga.

Soriarsinnaajunnaaqqasutut misigineq

Uimili politiinut nalunaarutiginissaa saperpaa. Qanoq-iliorsinnaanera aarlerigamiuk, aammalu ukiorpassuarni persuttagaasarsimanini tarnikkullu naalliutsitaasarsimanini pissutigalugit imminut tatigiunnaavissimagami. Soriarsinnaajunnaavissoqqasutut misigisimavoq allatullu iliorsinnaanasorinani. Taamaammat uini najuinnarpaa. Aamma uia allanngorumalluni neriorsuillaqqissuuvoq, oqaloqatiginnittalerniarluni angutillu oqaloqatigiittarfiannukarniarluni oqaatigisarpaa. Taamaaliunngisaannarporli.   

- Imaaliinnarlunga persuttaasumit qimagutiinnarsinnaasimannginninnut ilaatigut persuttagaanermik misiginermi neriuutiga piffissap sivikitsuararsuup iluani qamititerneqarneranik peqquteqarpoq, nammineq naliliisinnaanera apeqqusersulerpara, inoqatikkalu tatigisinnaajunnaariartupallallugit.

Arnat persuttagaasimasorpassuit misigisartakkaminnik oqaluttuarisartagaat nammineq atulerpai.

- Timikkut tarnikkullu annersarneqartarnera kisiat innarlissutiginngilara. Ilaqutariinneq, suliffik ikinngutit sumiginnarneqarput, sunngiffimmi sammisarisartakkat taamaatiinneqarput, ilaquttat, ikinngutit arnaqatillu nereqatiginissaat taamaatiinnarneqartarlutik. Sivitsunngitsoq silarsuaaqqanni kisimiilerpunga, persuttaasora kisiat ilagalugu.

Persuttaaneq ingasatsikkiartorpoq

Uiata atornerluisuunerata ingasatsikkiartornera peqatigalugu, persuttaasarnera aamma sakkortusiartorpoq. Ilaqutariittut inuuneq isasoormat uimi qimannissaanik Akitsinnguup isumaliuteqarnera sakkortusiartorpoq. Avittariaqarlutik paasitinniarsarigaluarpaa. Tamannali kamarujussuartarneranik asuli sakkortusisitsiinnarpoq.

- Ullualunnguit ingerlanerini illup iluani sequtserivoq. Persuttaasarneralu nalunarsivissorluni.

Qimaanissani ukioq ilivitsoq piareersarpaa. Isertorluni tarnip pissusaanik ilisimasalimmik oqaloqateqartalerpoq, tamannali uiata paasilertupallappaa. Aamma isertorluni nammattagaq piareersimatippaa, qatanngutinilu isumaqatigiissuteqarfigaa qimaaguni piareersimaffigissagaani.

Qimaanera

Uia taamaalluni aalakuuinnalerpoq. Persuttarneqartarnerminilu misigisami ajornersaat Akitsinnguup ima oqaluttuaraa:

- Iterniarsarivunga, qanera aassunnippoq, natermilu nalaffigisanni kiinnama saani nutsat eqimasut takusinnaavakka. Taava tummeqqakkut ammut kalilerpaa. Timikkut isimmittarpaa, soorlu qaliani inimi aamma taamaalioreeraani.

Persuttaatigalugu qitserartorpaa, tigoriarlugulu issuttuutigalugu nilliaffigaa kikkut tamarmik nuannarinngikkaat, tamarmik eqiagigaat, arnallu nipangersimaannartussiaasut uertillu naalaannartussaallugu.

Persuttaqqinneqareerluni illumit qimaavoq. Tarnip pissusaanik ilisimasalimmik oqaloqateqartarsimanini iluaqutsiullugu qimaassaguni pingaarnerpaatut eqqarsaatigisassani eqqaamavai. Illumit anipallannissaq, matukkut aninissaq. Sila persersorsuusoq illumit qimaanissani iluatsippaa. Pilersaarutigisimasaali tamatuma kingorna iluatsinngilaq; Qimaaguni ikiuisussaq sianerfigalugu akinngilaq. Persersorsuummallu bussinik utaqqisarfik oqquiffigaa, unnuarlu naallugu tassani eqqumaniarsaraluni. Soorlulusooq kussutsissimalluni, biilinik inunnillu sanioqquttoqanngilaq.

- Eqqarsarpunga, kiisami uinnit aniguigama qiullunga toqunianngilluaasarpunga. Unnuaq pinngitsoornanga anigortariaqarpara.

Akitsinnguaq Olsen ukiut marluk affarlu matuma siornali nalinginnaasumik inuuneqaleqqinnissani ilungersuutigilerpaa. Ullumikkut suli taamaaliorpoq.

Allaaserinnittoq Akitsinnguaq Olsenimut ikinngutaavoq  

Isummersuutit


 

Pages