Ukiumut CO2mik aniasitsinerput 552 tonsinut annikillisinniassavarput
Isumaqatigiissummut atsioqataaneq, CO2mik aniasitsinerup 8 procentimik 2012-ip tungaanut annikillisinneqarnissaanut pisussaaffiliivoq.
Avatangiisinut pinngortitamullu pisortaqarfimmi qanoq suliniuteqartoqarnissaanik maanna piareersaasoqaleruttorpoq, inatsisartullu upernaaru ataatsimiinneranni suliniutissat akuerineqartussaapput, fuldmægtigi Jens Larsen nalunaaruteqarpoq.
CO2-mik Kalaallit Nunaanni 1990-mi aniasitsineq 600 tonsit missarluinnaaniippoq, aniasitsinerpullu 552 tonsinut 2012-imi annikillisinniassavarput.
- Tamannalu anguniarlugu periusissanik assigiinngitsunik periarfissaqarpugut, Jens Larsen oqarpoq.
- Iliuuserineqarsinnaasunullu ajornannginnerpaanut ilaavoq, innaallagissamik atuivallaannginnissaq anguniarlugu ileqqut allanngortinnissaat, nukissioriaatsit tamatuma saniatigut aamma allanngortinneqassapput, tassa erngup nukinga atorlugu nukissiorfiliornikkut, taakkuli anguniakkatsinnut iliuuseriinnassallugit naammanngillat, Jens Larsen oqarpoq.
Nassuiaavorlu periarfissat pingajorigaat, biilinik atuisarnitta avatangiisinik mingutsitsinerata annikillisarneqarnissaa, soorlu karrit atorlugit ikummatissianik, qallunaatut biobrændselinik taaneqartartunik, biilit orserneqartalernerisigut.
Suliniuteqartoqarnissamut atatillugu Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmiit, soqutigisaqaqatigiinnut sapaatip akunnerata tullani serminareqartitsisoqassaaq.
Savalimmiormiut Kyotomi isumaqatigiissummut atsioqataannginneranut peqqutaavoq, atsioqatigiinnerup nalaani mingutsitsinerup qanoq annertutiginera paasissutissaatigineqanngimmat. Kingorna paasineqarpoq Savalimmiuni inuit amerlassusaai naapertorlugit CO2-mik aniasitsinerat annertunerpaanut ilaasoq.
