Tusindit ajunaarsimassangatilerpaat

Nunap sajunnera aatsaat taama sakkortutigisunut nalilerneqartoq nunatsinni ullaassanngortoq, tassaarnersuarmik pilersitsivoq, malissuarnik 10 meterisut portutigisunik pilersitsilluni. Malissuit Manerassuarmi sinerialinnut suli anngussuupput, aqqutiminni aseruatitereqalutik.

Nutaarsiassaqartitsivik Jiji nalunaarpoq, qimuttuitsut allat aamma maqaasineqartut, tassa ullumi siusinnerusukkut allat qassinerpiaq issimasullit ilisimaneqanngitsut allat malissuarnit amuneqarlutik periarfeerunneqareersullu.

Japanimi nuna suli sajoqattaarpoq, tamatumuuna, Richterip nunap sajuttarneranik uuttuutaa malillugu 6,6-imik sakkortussuseqartumik, taama TV-qarfik NHK nalunaarpoq.

Oqartussat uppernarsarpaat maannamut inuit timaat ikinnerpaamik 310-t ajunaarsimasut, 350-it sinneqartullu maqaasienqartut.

Umiarsuaq 100-t missaannik issimasulik malissuarmit amusaasimasoq suli aamma maqaasineqarpoq.

Tassaarnersuup malingi 10 meteriusut immap naqqani Tokyomit 400 kilometerinik avasinnerusumiittumi nunap sajunnerata 8,8-mik sakkortussusillip piliarai. 1900-kkut aallartinneranniit Japanimi nunap sajuttarnerani sakkortunerpaat tallimaraat.

Atomimik nukissiorfissuaq Fukushima-miittoq suli ulorianartorsiortitsisinnaavoq, nillusaataa batteriiginnarnit maanna ingerlateqarmat. Nalunartut pillugit nukissiorfiup qanitaani najugallit 3.000-t sillimaniarneq pillugu qimarngussorneqarput.

EU-Kommissioni Japanimit qinnuigineqarnermi kingunerisaanik ikiuiniarnissamik piareersaaleruttorpoq.

Annaassiniartartut, ajunaarnersuaqartillugu ujarlertartunik aamma qimminik narajortartunik ajunaarfiliartitsinissaq suliniutaavoq.