Tunumi qalerallit aalisapilunnikkut nungussinnaapput
Qeqertarsuup Tunuani qalerallit 2001-miit maannanut 10 centimeterimik millisimapput, pisat aamma 2005-imut naleqqiullugit affaannangorsimallutik.
Amma Nunatta, Islandip Savalimmiullu akornanni imartani qaleralinniarneq nungukkiartuutaanngitsumik ingerlanneqanngilaq.
Pinngortitaleriffimmiit tamanna oqaatigineqarpoq. Tassanngaanniit oqarput, Tunumi qalerallit ima ikitsigilersinnaasut, allaat aalisarnisaat soqutiginarunnaarluni.
- Tunup, Islandip Savalimmiullu akornanni imartani aalisarneq nungukkiartuutaanngitsumik ingerlanneqanngilaq, Pinngortitaleriffimmi immikkoortoqarfimmi pisortaq Helle Siegstad oqarpoq.
Tunup, Islandip Savalimmiullu akornanni imartani qalerallit 2000-imiit ukiumut 20.000 tonsit 30.000 tonsillu akornanni pisarineqartarput.
Taakkua biologit inassutaasa, 5000 tonsit, arfileriaataasa missaraat.
Nunarpummi Islandilu qaleralinnut arlariillutik oqartussaaffimminnut tunngasumik aqutsineq pillugu isumaqatigiissuteqanngillat, biologillu inassutaat apeqqutaatinnagit, namminneq immikkut pisassiissuteqartarlutik.
- Tamaani qalerallit aatsaat taama ikitsigilersut qularutiginngilarput. Aamma nalunngilarput, amerliartulaalissappata, pisat 5000 tonsinut ikilisinneqartariaqartut. Ukiumut 10.000 tonsit pisarineqartarpata, taava qalerallit amerlassusaat ukiuni tullerni qulini nikissanngillat. Ukiumulli 15.000 tonsit pisarineqartarpata, qalerallit ikiartupiluussapput, Helle Siegstad oqarpoq.
Qeqertarsuup Tunua eqqarsaatigigaanni, tamaani qalerallit 2001-imiit maannamut 10 centimeterimik milleriarsimapput, pisallu 2004-mi 13.000 tonsiusut 2009-mi 6.300 tonsinut ikileriarlutik.
- Misissuinerilli ilimanarsisippaat, tamaani aalisarfinni nutaanik aalisagaqaleriartortoq, Pinngortitaleriffimmiit allapput.
Tassanngaanniit inassutigineqarpoq, tamaani 2011-mi amerlanerpaamik 8000 tonsinik qaleralittoqassasoq. Siornamut ukiornamullu inassutaasimasunit 800 tonsinik ikinnerupput.
Biologit inassutigaat, Uumannami pisassat allanngoratik 5000 tonsiussasut.
Upernavilli pillugu suli siunnersuisinnaanngillat.
Naak Nunarput Canadalu qalerallit ataatsimoorlutik oqartussaafigisatik pillugit aqutsineq pillugu isumaqatigiissuteqanngikkaluarlutik, nunat taakkua immikkut TAC-mik aalajangersaasarput, taamaalillutik tamarmik immikkut biologinit inassutigineqartut affaat pisassiissutigisarlugit.
Biologit inassutigaat qalerallit Davisstrædimi katillugit 14.000 tonsit pisarineqassasut Baffinnillu kangerliumarnani katillugit på 13.000 tonsit pisarineqassasut
Taamaammallu imartani taakkunani Nunarput katillugit 13.500 tonsinik pisassiissasoq ilimanarsinnaavoq.
