Oktobarip ulluisa 13-ianni inuit hunnorujulikkaat Naalakkersuisunut Nuummi akerliussutsimik aamma takutitsipput. Kielsenip tunuarnissaa nutaamillu qinersisoqarnissaa taakku kissaatigaat.Assi: KNR / Malik Brøns

Tamaat isigalugu: Nipisattassiissutit Kim Kielsenimullu tatiginninnginneq paasisaqarfigiuk

Nipisattassiissutit pillugit suliaq malinnaaffiuminaatsippiuk? Taava uani malinnaagit.

Illuatungiliuttunit ataatsimoortunit Kim Kielsenimut tatiginnikkunnaarnermik nalunaaruteqartoqarpoq.

Siumumi ilaasortat marluk partiimi siulittaasuminnut tatiginnikkunnaarnissamik taaseqataanianngillat.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap sakkortuumik uparuaavoq, attuumassuteqarpallaartoqarsimanersorlu naamiluunniit apeqqutigineqaqattaarpoq.

Malinnaaniarnerit ajornarpa? KNR-ip suliami annertuumi pisut ataatsimut isigalugit katersorpai.

Maajip 12-iat: Nipisattassiissutit qaffanneqartut

Nipisattassiissut siorna aalisarneqanngitsut 204 tonsit 2020-mut nuutsinnissaat Naalakkersuisut maajip ulluisa aqqaneq-aappaanni aalajangerpaat. Politikkikkut aalajangiineruvoq sumiiffinnik marlunnik ammaaqqinnissamut tunngaviliisoq: Paamiut avannaanit Kangerlussuaq tikillugu sumiiffiit pineqarput.

Tamatuma pinissaanut sapaatip-akunnera sioqqullugu nipisannik tulaassineq matusoq nalunaarutigineqaraluarpoq.

Kim Kielsen suliamut atatillugu juunip aallartinnerani inuttut akuliutinneqarpoq, suliaq maanna ”Nipisattassiissutit pillugit suliaq”-mik taagorneqalerpoq.  

AAMMA ATUARUK Kim Kielsenip pasilliutigineqartut itigartitsissutigai: Akuliussinnaanngitsuunngilanga

Inuit Ataqatigiit avammut nalunaarutiginneqqaarput. Naalakkersuisut nipisattassiissutinik qaffaanissamut aalajangiineranni Kim Kielsenip ataatsimiinnermut peqataanini inuttut iluanaarutigisimaneraa Inuit Ataqatigiit paaserusussimavaat. Kim Kielsenimmi nammineq umiatsiani aalisartumut piffissami tassani atukkiussimavaa.

Kim Kielsenimmi uiatsiani aalisartumut, nipisanniartumut attartortikkamiuk attuumassuteqarpallaaratarsinnaanini pillugu Naalakkersuisut sinneri oqaluttuutinngilai. Kim Kielsenip oqarnera naapertorlugu umiatsiami attartortinnera 27.000 koruuninik iluanaarutigaa.

Juuni: Naalakkersuisut eqqartuussissuserisumut suliakkiisut

Kielsenimut isornartorsiuisoqallattaalerneranni Naalakkersuisut siulittaasuata suliaq eqqartuussissuserisut suliffeqarfiannit, Poul Schmithimit naliliiffigineqaqquaa.

Eqqartuussissuserisut suliffeqarfiata inerniliinera ersarippoq: Kim Kielsen nipisattassiissutinik qaffaataqaanermi saniatigut umiatsiaminik aalisartumut attortortitsinermini attuumassuteqarpallaarsinnaanermut malittarisassanik unioqqutitsinngilaq.

AAMMA ATUARUK Eqqartuussissuserisoqarfik: Kielsen nipisattassanut suliamut attuumassuteqarpallaanngilaq

Eqqartuussissuserisulli suliffeqarfiat nalorninermik pingaartumik oqaaseqarpoq, tassa eqqartuussissuserisut Kielsenip suliamut atatillugu aningaasatigut soqutigisaqarneranut inerniliissuteqarsinnaanatik oqaatigaat.

Eqqartuussissuserisunut misissuisitsineq 180.000 koruuneqarpoq.

Septembarip 7-iat: Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq sakkortuumik uparuaasoq

Inatsisartut Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaa suliamik aamma misissuivoq. Ataatsimiititalialli inerniliinera allaaneruvoq:

Ataatsimiititaliap ”sakkortuumik uparuaaneq” atorpaa, pissutsillu ”isornartutut” nassuiaatigineqarlutik.

- Ataatsimiititaliap sakkortuumik uparuaavoq Inatsisartullu Naalakkersuisut siulittaasuata suliami matumani attuumassuteqarpallaarnissamut apeqqut eqqumaffigisimanngikkaa malugeqqullugu, ilaatigut nassuiaatigineqarpoq.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap oqaaseqarsinnaanerani tamanna sakkortunerpaamik uparuaaneruvoq.

AAMMA ATUARUK Revisionsudvalget rejser skarp påtale af Kielsen i stenbidersag

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisunit allagaatinik pissarsisinnaannginnera Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap ”isornartutut” taasaanut ilaavoq. Allagaatit taakku sulinerup iluani allagaapput aamma Eqqartuussissuserisut suliffeqarfiallu Poul Schmithilu allaqatigiinnermi allagaapput.

Allagaatit taakku marluk allakkanik takunnissinnaanermut pisinnaatitaaffimmut ilaatinneqanngitsut, Naalakkersuisut siulittaasoqarfiata paasissutissiissutiginikuuaa. Inatsisartunili oktobarip ulluisa arfineq-pingajuanni akunnerni arfinilinni oqallinneranni Inatsisartut siulittaasoqarfiata allagaatit suliamut attuumassuteqartut tamarmik Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut tunniunneqarnissaat nalunaarutigaa.

Tamanna oqallinnerup sivisuup misigissutsillu assigiinngitsut atorneqareerneratigut pivoq. Illuatungiliuttut Kim Kielsen attuumassuteqarpallaarsimasoraat. Taakku Kielsenip paasissutissanik Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut, suliamik misissuisumut tunniussinaveersaarsimasoraat.

Naalakkersuisooqatigiit Kim Kielsen attuumassuteqarpallaarsimasorinngilaat. Naalakkersuisooqatigiillu Kim Kielsen suliamut atatillugu inatsisinik unioqqutitsisimanngissoraat.

Oktobarip 8-aat: Kielsenimut tatiginninnginneq

Suliaq illuatungiliuttut ataatsimoorlutik Kim Kielsenimut tatiginnikkunnaarlutik nalunaaruteqarnerannik inerneqarpoq. Ataatsimiinnerup unikkarnerata kingornatigut tatiginninnginnermik taasisoqarnissaa unitsinneqarpoq – tatiginnittullu amerlanerussuteqaqqalaaginnarlutik.

Aleqa Hammondillu (NQ) tatiginnikkunnaarnermik taasinissamik pinngitsoortitsiniarluni siunnersuuteqarpoq, naalakkersuisooqatigiillu (Siumut, Nunatta Qitornai Demokraatillu aaqq.) Kim Kielsenimut suli tatiginninnerarlugit. Politikerinit takkuttunit 29-nit 14-it taasinnginnissamik taasipput, 13-it taasititsiniartut marlullu taasinatik.

Illuatungiliuttut Inatsisartuni 14-iupput. Naalakkersuisooqatigiit 17-inik Inatsisartuniittuutitaqarput. Taamaalilluni Kim Kielsenimut tatiginnikkunnaartoqarnissaanut taasinissaq amerlanerussuteqaqqalaartumik pinngitsoortinneqarpoq. 

AAMMA ATUARUK Kim Kielsenimut tatiginnikkunnaarnissaq amerlanerussuteqaqqarluinnartut itigartikkaat

Taasinngitsut marluk tassaapput Siumumit, Erik Jensen aamma Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap siulittaasorisaa. Siumumi ilaasortaq Henrik Fleischer aamma taasinngilaq.

Taakku taaserusunnginneranni allagaatit ilisimaneqanngitsut imarisaannik ilisimannikkusunneq ilaatigut pissutaavoq.

Oktobarip 13-iat: Akerliussutsimik takutitsineq allagaatillu tunniunneqartut

Allagaatillu Kukkunersiuinermumt ataatsimiititaliamut ullut tallimat qaangiuttut tunniunneqarput.

Siulittaasup Erik Jensenip oqarnera naapertorlugu ”atortussat annertoorujussuit suli kalaallisuunngortillugit nutserneqanngimmata danskisuunngorlugit nassiunneqarallartut matumani pineqarput”.

Taamaammat nutserisoqangaatsiarnissaa utaqqisaavoq. Ullormi tassani inuit hunnorujulikkaat Naalakkersuisunut Nuummi akerliussutsimik aamma takutitsipput. Kielsenip tunuarnissaa nutaamillu qinersisoqarnissaa taakku kissaatigaat.

Isummersuutit

inatsisartut-sal-sep2019.jpg

Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinnerat



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat