Tamaat ataatsimut: Sapaatip akunnerani matumani uani akiuussuserneqarsinnaavutit

Nunatsinni tunillatsissimasut maanna 44-pput – nunatsinnilu coronamik siorna marsimi tunillatsissimasoqaqqaarneranit aatsaat taama amerlatigalutik.

64 procentit akiuussutissamik siullermeertumik kapitissimapput.

46 procentit tamakkiisumik akiuussutisserneqarsimapput.

35 procentillu akiuussutissamik kapitissimanngilluinnarlutik.

Matuma ataani sumi sapaatip akunnerani matumani kapitissinnaanerlutit takusinnaavat:

Nuummi:

16-ileereersimasut tamarmik aamma naartusut milutsitsisullu Inussivimmut siullermeertumik aappassaanilluunniit kapitinnissamut takkussinnaapput.

Taakku siullermermik juulip arfernani siusinnerusumiluunniit siullermeertumik kapitissimagunik aappassaanik kapitissinnaapput.

Ukiut malillugit takkunnissamut piffissat – uani på nun.gl-imi takusinnaavatit.

Sisimiuni sisamanngorneq tallimanngornerlu:

Sisamanngorneq aggustip tallimaat aamma tallimanngorneq aggustip arfernat:

16-ileereersimasut tamarmik aamma naartusut milutsitsisullu Inussivimmut siullermeertumik aappassaanilluunniit kapitinnissamut takkussinnaapput. Aappassaanik kapitissaguit siullermermik juulip qulingiluaanni siusinnerusumiluunniit siullermeertumik kapitissimassaatit.

Sisimiuni akiuussutissamik kapitissaguit piffissaq aalajangersimasoq takkutissaatit - uani nun.gl-imi takuuk.

AAMMA ATUARUK Coronapas pisiniarfinni piumasaqaataassanngilaq: Malittarisassat unnuap-qeqqanit atuutilertussat aaku

Avannaata Kommunia nunatsinni kommunini tunillatsissimasoqarnerpaavoq. Upernavimmi nunaqarfimmilu Tasiusami

Avannaata Kommunia er den kommune i landet, hvor der er flest smittede lige nu. I Upernavik og bygden Tasiusaq. i landet lige nu. 

Namminersorlutik Oqartussat akiuussutissamik kapitittoqarnissaanut sukateringaatsiarput. Arfininngornermut unnuap qeqqanit malittarisassat nutaat nunatta ilarujussuani atulersinneqarput – maanna tamakkiisumik akiuussutisserneqarsimaguit imaluunniit coronamik tunillatsissimannginnermik uppernarsaammik akunnernik annerpaamik 48-nik pisoqaassuseqartumik takutitseqqaarlutit ukununngarsinnaavutit:

• Neriniartarfiit, sutorniartarfiit, imerniartarfiit assigisaalu taakkulu silataaniiffiusinnaasortaat.
• Kulturikkut suliaqarfiit – matumani kulturikkut illorsuit, filmertarfiit, katersugaasiviit saqqummersitsiviillu.
• Innuttaasut illui assigisaalu.
• Atuakkanik atorniartarfiit.
• Illup iluanilu silami eqaarsaarnermi atortut – matumani eqaarsaartarfiit, timersortarfiit, naluttarfiit, timigissartarfiit arsaattarfiillu ilanngullugit.
• Nujalerisut, tagiartuisartut, pinnersartittarfiit assigisaalu.   

Tamakkiisumik akiuussuserneqarsimanissat ukunani piumasaqaataanngilaq:

• Init taakkulu nunataat atugassanik piniarfittut atorneqartut – tassa pisiniarfiit.
• Allakkeriviit.
• Mittarfiit.
• Pisortani kiffartuussinermi init (assersuutigalugu kommunimi) aamma nukissiorfiit.
• Pisortat assartuinermut atatillugu utaqqisarfiini assartuissutaannilu.
• Politikkikkut katersuunnerit
• Ulluunerani paaqqutarinniffiit
• Atuarfiit
• Ilinniarfeqarfiit
• Utoqqaat illui

Tamakkiisumilli akiuussutisserneqarsimanissamut imaluunniit misissortissimanissamut malittarisassat nutaat nunatsinni tunillatsissimasut amerlassusaannut ingattarserluni qisuariarnerunngitsutut Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit nalililerpaat.

- Malittarisassat atuutsinneqalersut ingasattutut inuiluunniit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisutut isiginngilavut, unammillernartortaqarpulli, Sara Olsvig sermitsiaq.ag-mut oqarpoq.

Aasianni, Upernavimmi Upernaviullu qanittuani inuit 20-nit amerlanerusut katersuuteqqusaanngillat tamanillu ornigarfigineqarsinnaasuni kikkut tamarmik qanermut assiaquteqassapput.

Tamanna aqunneqarsinnaanngitsumik tuniluuttoqarneranik pissuteqarpoq.