Talibanit pillugit FN-p aallartitaat isertortumik ataatsimiissapput
Nunat tamalaat aallartitaat Qatarimi illoqarfimmi Dohami, sumiinneranik taaneqanngitsumi, FN-ip generalsekræteriata Antonio Guterres-ip ataasinngorpat ataatsimeeqatigissavai. Ataatsimiinnermi Afhganistanimi pissutsit ilugersunarluinnartut pillugit, tassa Afghanistanimi Talibanit pilersitaannik inuit qimaasut nunarsuatsinni atugarliortinneqarnerpaasutut taaneqartartut pillugit, Naalagaaffiit Peqatigiinni aallartitanit ataasinngorpat tamanna oqaluuserineqassaaq.
Niviaaluit arnallu inersimasut ilinniagaqarsinnaannginneranik sulisinnaannginnerannillu Talibanit aalajangiussaqartuaannarnerat, FN-imit artornartutut isigineqarpoq.Tamassuma saniatigut FN-ip ikiuiniaqatigiiffia nunami ikiuussinnaanissa Talibaninit ajornakusoortinneqarluni.
Naalagaaffiit Peqatigiit Afghanisatnimi pisinnaajunnaarsinneqarsimasut, nunat tamalaat ajutoortoqartillugu ataatsimiittitaani ilisimasalik, Richard Gowan oqarpoq:
- Ajornartorsiut annertooq Guterresip aaqqinniagassaraa. Pingaarnertut suliassaralugu afhganistanimiunut ikiuiniarnerit ingerlaavarnissaat naak Talibanit arnanut iliorneri ajorluinnartut tamanna killeqartikkaluaraat, Gowan oqarpoq.
Talibanit Afghanistanimi oqartussaanermik tigumminninneranni nunami innuttaasur 85 procentii piitsuullutik inuulersimapput, tamannalu pissutaalluni arnat sulisinnaanissaat ajornakusoortinneqartoq, FN-ip nalunaarusiaani nutaami allassimavoq.
Nunat Tamalaat, Qatarimi illoqarfimmi Dohami pisussami atatsimiinneranni, Talibanimit peqataasoqassanngilaq. Ataatsiminnermi naalagaaffiit 25-t suliniaqatigiiffiillu arlallit peqataassapput. Nutaarsiassaqartitsivimmut AFP-mut FN-ip aallartitai nalunaarput.
Oqartussanut arnat akerliussutsimik takutitsipput
Ataasinngorpat ataatsimiinnissat aallartinnginnerini, arnat amerlagisassaanngitsut Kabulimi ippassaq arfininngornermi akerliussutsimik takutitsipput, tassani Talibanit nunanit allanit akuerinngilluinnarneqarnissaat oqariartuutigineqarluni.
- Talibanit akuerineqarnissaannik oqalunnerit suulluunniit tusaarusunngilagut, amerikamiut nunanut allanut ministereqarfiaata oqaaseqartartua, Vedant Patel oqarpoq.
FN-ip aallartitaasa Dohami ataatsimiinnissaat sumerpiaq pissanersoq aamma kikkut peqataassanersut, FN-imit oqaatigineqarusunngilaq.
Afghanistanimi pissutsit ajorluinnartut pillugit nunat tamalaat tassanngaanniit qimagutinnarnissaat imaluunniit ikiuiniarnerit ingerlaannarnissaat FN-imit arlaleriarluni aalajangerneqarniartarsimagaluarpoq.
Afghanistanimi inuit 40 millioniusut ilaat, 34 millionit inuuniarnerat suli ajorsiartortoq allaaserineqarluni. Afghanistanimi inuiaqatigiit nunarsuatsinni naqisimaneqarnersaasutut oqaatigineqartarpoq taamaannerani arnat pisinnaatitaaffii nunarsiatsinnut allanut naleqqiullugit ajornerujussuullutik. Tamanna ukioq manna arnat ulluanni FN-imit oqaatigineqarluni.
Nalunaarusiami allammi, tassa UNDP-ip nalunaarusiaani allaaserineqarpoq, piitsuussutsip annertusiartornerani niviaaluit ukiukillingaluttuinnartut angutinut katisinneqartarneri takussaagaluttuinnartoq. Tamanna inoqutigiit 80.000-it apersorneqarneranni paasineqarluni.
Afghanistanimiut inuussutissaqarniarlutik nunaatitik angerlarsimaffimminnilu pisattatik tuniniartariaqartasimagaat paasineqarlunittaaq.
Talibani nunami oqartussaaneq 2021-mili tigummassuk nunap aningaasarsiornera 20.7 procentimik ajornerulersimavoq. Tassanu Afghanistan nunarsuartsinni nunani maanna piitsuunerpaatut inissisimalerluni.
/ritzau/AFP
