Assi: Nauja Møller

Qulaarpaa Takornariaqarnerup inerisarnissaa suliassarujussuuvoq

Arferit, kangerluit iluliarsuallit qimussillu - tamakkuupput takornariarpassuit takorusuttagaat. Takornariaqarnerullu iluani suliffeqarfiit amerlanerulernissaat Naalakkersuisut siunniuppaat, aningaasaqarnerpummi annanneqarsinnaavoq.

Suliffeqarfiit namminersortut amerlanerulissapput - nunatsinnimi akiligassat nammineernerulluta akilersinnaaniassavagut. Mittarfissualiornikkut nunatsinni suliffeqarfiit takornarialerisut amerlanerulernissaat, Naalakkersuisut pilersaarutigaat, Naalakkersuisullu Napatitsinermut Siuariartortitsinissamullu Pilersaarutaat naapertorlugu nunatsinni takornariaqarneq 2030-mi 100 milliuunit koruuninik isertitsissutaasinnaavoq.

Ullumikkulli nunatsinni takornariaqarnerup aningaasarsiutigineqarnera annikitsunnguuvoq, isumassarsiarlu takornariaqarnerup nunatsinni aningaasarsiornermut tapertaalluarsinnaanera, nutaajunngilaq.

- Ataatsimut isigalugu nalilerneqartariaqarpoq ukiuni kingullerni arlalinni susoqarsimanngitsoq. Pilersaarutit assigiinngitsuusarput, allannguinissamulli ilutsitsiffiusimanatik, ukiullu ilaanni allaat kinguariaateqartarsimalluni. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq, Aarhusimilu ilisimatusarfimmi inuiaqatigiit aningaasarsiornerat pillugu professori, Torben M. Andersen oqarpoq.

Aamma atuaruk Espersen Nunatta aningaasaqarneranik isornartorsiuisoq

Naalakkersuisuuffinni arlalinni takornariaqarnerup siuarsarneqarnissaanik ukiorpassuarni tatiginnittoqarsimavoq, tamannali kinguneqanngitsumik.

Takornariaqarneq pillugu periusissiaq nutaaq naapertorlugu, takornariat aningaasarsiutaanerat 2003-miit 2013-imut nikeriarsimanngilaq. Takornariallu 60.000-it missaat ukiuni kingullerni Nunatsinnut tikittarput.

- Eqqoriarsinnaavarput ukiumut 350 milliuunit koruuninik kaaviaartitsisoq, inuillu 400-t missaat suliffissaqartinneqarlutik, Torben M. Andersen nassuiaavoq.

Aamma atuaruk Naalakkersuisut takornarianik amerlanerusunik takunissartik qilanaaraat

Savalimmiuni Vagarip mittarfissua 2011-imi tallineqarmalli, takornariat amerlanerusut Savalimmiunukartarnissaat piviusunngorsimavoq. Takornarialli mittarfiit takinerusut saniatigut allarpassuarnik aamma piumasaqartartut, Guôriô Højgaard, savalimmiuni takornarialerinermi siunnersuisoqatigiinni pisortaq, oqaluttuarpoq.

- Mittarfiup tallineqarnera takornarianut naammanngilaq. Takornariarneqarsinnaasulli soqutiginartut tikikkuminartullu pingaarnerpaapput, Guôriô Højgaard, oqarpoq.

Taassumap Savalimmiuni takornarialerinermit 2020-mi en milliardit koruuninik kaaviiaartitaqalernissaq, tassa 2012-miilli suliniutip aallartinneraniit kaaviiaartitat marloriaatinngornissaat, suliaasa ilagaat.

Aamma atuaruk Mittarfiit allanngortitsilluinnassapput

Nunattalu nunanut allanut saqqumitinneqarnerulernerani, Visit Greenland nersorneqartariaqartoq, taanna isumaqarpoq. Nunarpullu pilersaarummik suli anguniagaqarnerusumik siunniussinissaa Guôriô Højgaardip siunnersuutigaa.

- Suliassarujussuuvoq. Tuniniaanerup annertusarneqarnissaani saqquminerulernissamilu siunissamut ungasissumut isigaluni anguniagartariaqarpoq, saniatigullu tikinneqarsinnaasuni periarfissat assigiinngitsut siuarsarneqartariaqarlutik.

Takornariaqarnerup inuussutissarsiutitut aalisarnermut sanillersuussinnaalernissaa piviusorsiortuunngitsoq, Torben M. Andersenip nalilerpaa. Kalaallit Nunaannili takornarialerineq eqqarsaatigalugu amerlanernik suliffeqarfeqalersinnaaneq periarfissaalluarnerarlugu.

- Inuussutissarsiutitut pingaarnertut inississinnaanngilaq, aamma taamatut inissinneqartussatut pilersaaruteqanngilaq. Aningaasarsiornikkulli pilersueqataanerulernissaa anguneqarsinnaavoq, tamannalu anguniarneqarpoq.

Aamma atuaruk Ilulissani takornarianut pissutsit naleqqutinngitsut

Isummersuutit


 

Pages