Grønland bør hjemtage nogle eller alle de fiskekvoter, som i dag bliver solgt til EU, mener formanden for Grønlands Erhverv, Henrik Leth.Assi: Kåre Hendriksen

Sulisitsisut: Kalaallit Nunaanni aalisarnermut EU akiliinikippallaarpoq

EU-mut aalisakkanik tunisaqanngikkaluarluni Kalaallit Nunaat nammineerluni aalisagartasiissutinut iluanaaruteqarsinnaasoq, peqatigiiffik Sulisitsisuneersoq isumaqarpoq. Aalisagartassiissutit Kalaallit Nunaanni akisussaaffigineqalernissaanik IA-kkut siunnersuutaanut peqatigiiffimmeersoq isumaqataavoq.

Aalisariutit europameersut Kalaallit Nunaata imartaani aalisartarneranut EU akiliinikippallaapoq.

Peqatigiiffik Sulisitsisut sinnerlugit, siulittaasoq Henrik Leth isumaqarpoq. Suliffeqarfimmi Polar Seafood A/S-mi ulluinnarni aamma aqutsisuuvoq.

1980-ikkunni isumaqatigiissut malillugu, Kalaallit Nunaat nammineerluni aalisagartassiissutiniit aalisarsinnaanngisai, EU-minngaaniit aalisarneqarsinnaapput. Pissutsilli taamaakkunnaareerput.

- Kalaallit Nunaata aalisarsinnaanngisai EU-meersunit aalisarneqarsinnaassasut isumaqatigiissummi allaqqavoq. Tamanna atuukkunnaarsimavoq. Kalaallit Nunaata imartaani aalisagartassiissutit EU-meersunit pisariaqartinneqartorujussuupput, isumaqarpungalu akiliinikippallaartut, Henrik Leth KNR-imut oqarpoq.

Kalaallit Nunaata imartaani aalisagartassiissutit kalaallinit aalisartunit aalisariutaannillu maanamiit pigineqartariaqartut, IA-p partiitut pilersaarusiaani allaqqavoq. Siunnersuutigineqartorlu Sulisitsisuniit tapersersorneqarpoq.

- Tunngaviusumik isumassarsiatsialaasoraara. Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni suleqatigiinneq naligiinngitsoq isumaqarama, Henrik Leth oqarpoq.

Kalaallit Nunaat aningaasarsiorluartoq

Kalaallit Nunaat EU-mi ilaasortaajunnaarmat 1985-mi aalisarnermut isumaqatigiissuteqalerpoq.

Taamanili nunatsinni aalisarnikkut ineriartortoqapiloornikuuvoq. Ukiulli kingulliit nunatta karsia ilimagisamiit aalisarnikkut avammut tunisinermi iluanaaruteqarnerusimavoq. Kalaallit Nunaannilu aalisartunut nunattalu aningaasaqarneranut iluaqutaanerulertariaqarpoq, taamaattoqarsinnaanngilarli aalisartut EU-meersut Kalaallit Nunaata imartaani aalisartillugit, IA oqarpoq.

Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarnermut isumaqatigiissut

Kalaallit Nunaat EU-llu akornanni 2021-mi januarimi 2021-2026-mut aalisarnermut isumaqatigiissuteqarput                         
Isumaqatigiissummi EU-meersunik aalisariussuit 12-t assigiinngitsut Kalaallit Nunaata imartaani aalisarsinnaanissaanut, ukiut marluk siulliit ukiumut 140,6 millionit koruuninik Kalaallit Nunaat pisartagaqassaaq. Taasuma kingunerani akiliissutigineqartartut amerlanerulissapput.

Ukiut arfinillit sinnerlugit 736 millionit koruunit missaani Kalaallit Nunaannut iluanaarutaasalluni.

Tusarfik: Europa-Kommissionen, Naalakkersiusut

Kalaallit Nunaat nammineerluni tamanna aningaasarsiorluarfigisinnaavaat, Henrik Leth isumaqarpoq. Aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfiup naatsorsuusiaani tamanna takuneqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.

- Aalisarnermut isumaqatigiissummi ukiumut 130 millionit koruunit isertissutaasartut, Kalaallit Nunaanni aalisartunit akileraarutinit akitsuutiniillu isertitsiffiusinnaassasut, aalisagartassuussutinik tunineqarnermikkut naatsorsorneqarnikuuvoq.

Aalisarnermut isumaqatigiissutitaaq, EU-mullu akitsuuserneqanngitsumik eqqussisinnaaneq

IA GE-lu taama kissaateqaraluartut, Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarnermut isumaqatigiissutaat qaammatit pingasuinnaat ingerlareerpoq, ukiullu arfinillit suli atuutissalluni. 

Isumaqatiginninniarnerullu nalaani Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni assortuussutaaqaaq.

AAMMA ATUARUK Kalaallit Nunaat EU-lu aalisarneq pillugu isumaqatigiissusiortut

Tassanimi Kalaallit Nunaata imartaani aalisagartassiissutinut EU-p innersuussutaa Namminersorlutik Oqartussaniit akuerinngippassuk, Kalaallit Nunaata ilinniartitaaneranut ukiumut tapiissutigineqartartut 239 millionit koruuniusunut utertinneqarnissaanik EU-Kommissionip sioorasaarutigaa.

- EU-kommissionip Kalaallit Nunaannut taamatut akuersititsiniarnera kusanaappoq, ullutsinnilu pissutsinut naleqqutinngilluinnarpoq.

Taamaattumillu EU-mut aalisagartassiissutit akikippallaartut eqqarsaatigalugit, ukiuni qaninnerni EU-mut Kalaallit Nunaat isumaqatigiissutitaassamik suliniuteqartariaqartoq, Henrik Leth isumaqarpoq. Aalisagattassiissutigineqartut tamakkerlugit Kalaallit Nunaannit pigineqalernissaat, EU-mut aalisagattassissutigineqartut ikilisinneqartariaqarnissaat imaluunniit EU-mi aalisagartassiissutinut allanut paarlanneqarnissaat isumaqatigiissutitaamiittariaqarpoq.

EU-mut akileraarusernertaqanngitsumik Kalaallit Nunaat eqqussisinnaasariaqarpoq, soorlu 1980-kkut qiteqqunnerata nalaani taamaattoqartoq.

Tamanna piviusunngorsinnaasoq, Henrik Leth isumaqarpoq.

- Issittumut tunngasunik allanullu soqutiginninnertik pillugu EU Kalaallit Nunaannut suleqatiserinnittarpoq. Taamaattumik EU-p avataani inissisimasutut akileraarusernertaqanngitsumik eqqussisinnaasutuatut EU-kommissionimiit itigartitaasinnaanerput ilimaginngilara.

Isummersuutit

Nannumik assiliisoq © Vilhelm Lynge Hard

TV, radio: Qinersisartunik ataatsimiititsinerit

INATSISARTUNUT QINERSINEQ #IQ2021

Illoqarfinni assigiinngitsuni qinersisartunik ataatsimiititsinerit tv-kkut radiukkullu aallakaatilerpagut.

Sumiiffiit ornillugit imaluunniit Facebookimi quppernitsinni KNR-imi Qinersinermi apeqquteqarnissamut periarfissaqarputit:

facebook.com/qinersineq

Pilersaarutit uani takukkit