Suliniut nutaaq: Tasiilami suleqatigiippugut

Tasiilami suliniut nutaaq pingaartumik meeqqat inuusuttullu inuunermi pitsaanerusumik atugaqarnissaannik kinguneqartussamik inuiaqatigiit ineriartortinissaannut tunngasoq misilinniarneqarpoq, tassani innuttaasut, peqatigiiffiit namminerlu piumassutsiminnik pilersitsiniartut suleqatigineqassapput.

Pissutsinik isumaginnittoqarfimmut tunngasunik pitsanngorsaaniarluni sulinialernernik arlalippassuarnik ukiut ingerlanerini misiliisoqartarsimavoq. Meeqqanut inuusuttunullu inuunermi atugassarititaasut isornartorsiorneqartarsimaqaat, ukiunilu kingullerni pitsannguallaateqartoqaraluartoq, kisitsisit atorlugit nassuiaasiornerit takutitaat nikalluallannarput. 

Suliniummi nutaami suliniaqatigiiffiup naalakkersuisunut attuumassuteqanngitsup Sustainable Now-ip aallarnigaani ukiunilu arfineq pingasuni ingerlasussami Tasiilami innuttaasut inuiaqatigiinnik kivitsinissaat ineriartornerullu pitsaanerusumut saatinneqarnissaa misilillugu anguniarneqarput

AAMMA ATUARUK Tasiilami meeqqat ersarissumik isummersorsinnaalissasut

Sustainable Now-ip suliniutaa – Tasiilami suleqatigiippugut -  paasisaqarfigiumallugu Tasiilami erinarsoqatigiit peqatigiiffiillu assigiingitsut aggustimi pingasunngornikkut unnukkut katersortarfimmut ornigupput.

- Neriuppunga anguniakkap angunissanut sukkatsisaataassasoq, neriuppunga maani pitsaanerusumik sukkanerusumillu angusaqarsinnaassalluta, Sustainable Now-imi siulersuisunut siulittaasoq Jens Christian Wandel oqarpoq.

Suliniut aaqqiissummik ineriikkamik tunniussissanngilaq

Suliniut Tasiilami nunaqarfinnilu pingaartumik meeqqat inuusuttullu inuunerminni atugassarititaannik pitsanngorsaaniassaaq, innuttaasulli namminneq sulinialernerat tunngaviussaaq.

- Suliniut nukinnik ajunngitsussamik ujartuisunik, siumullu isigisunik inuiaqatigiinni maaniittunik innuttaasullu pillugit sulisunik aallaaveqassaaq. Innutaasut tusarneqassapput.  Oqaluttuassartaat kisiisa pinnagit, takorluugaalli ilanngullugit. Taavalu isumassarsiat periarfissallu pilersut tapersersussavavut, oqarpoq.

Sustainable Now-ip paasissutissiilluni ataatsimiititsinerani peqataasut suliniummut atatillugu qanoq eqqarsalernersut aperai.

- Anguniagarput tassaasoq tunumiuusugut siunissami tapersersoqatigiilluta ingerlanissarput oqaluttuaraara. Imminut napatissinnaasariaqarpugut imminullu pilersorluta. Inuiattut ammasuussaagut suleqatigiillutalu, ukiorpassuarni Tasiilami nammineq piumassutsimigut suliaqarsimasoq Gert Ignatiussen oqarpoq.

Innuttaasut tamarmik ilanngutitinneqarnissaat inuillu tamakkununnga akuuneq ajortut akuutinneqalernissaat qanoq pingaaruteqartigisoq erseqqissarpaa.

Iluatsitsineq innuttaasunit pilersarpoq 

  Gert Ignatiussen peqatigiinni amerlasuuni siulittaasuusimavoq, suliniummullu peqataanissaminut qilanaarluni.

Taannarpiarlu Sustainable Now-imut pingaarnerpaavoq, Jens Christian Wandel oqarpoq. 

- Innutaasut aatsaat suliniummut ilaanertik misigippassuk suliniut iluatsissinnaavoq, oqarpoq.

Suliniummi siunnersuisut pingasuusut sapaatip akunnera ataaseq Tasiilameereernerminni misigisartik erseqqissisippaat.

- Maani periarfissaqaqaaq. Maani inuiaqatigiit angusaqarusuttuupput, oqarpoq.

Suliniut nunarsuarmi anguniakkanik tunngaveqarpoq 

Jens Christian Wandelip Naalagaaffiit Peqatigiit ukiuni qulikkaani pingasuni nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni inuiaqatigiit ikittunik inullit, arlaannik peqquteqarlutik inuiaqatigiinni immikkoortineqartutut misigisimasut, ineriartortinniarlugit sullippai.

Naalagaaffiit Peqatigiit ineriartortitsinermut ikiorsiissutit, eqqissineqarnissaq isumannaannerlu pillugit aaqqissuuseqqinnermut suliniutaanut ingerlanneqartumut tunngasumut Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæriat António Guterres massakkut immikkut ittumik siunnersuisuuffigaa.  

Naalagaaffinni Peqatigiinni sulinermi saniatigut Tasiilami suliniut suliani assigisaani ukiorpassuarni misilittakkani tunngavigalugit ingerlappaa.

Sustainable Now nunarsuarmi anguniakkat 17-it tunngavigalugit suliaminik ingerlatsivoq, inunnut avatangiisinullu piujuaannartitsisumik anguniagaqarneq suugaluarpalluunniit pingaartilluinnarlugu. Nunarsuarmi anguniakkat pillugit annertunerusumik UANI atuakkit.

KNR Tasiilami
KNR ulluni aggustip 21-aniit 24-anut Tasiilamiippoq, ilaatigut Kommuneqarfik Sermersuumit aningaasaliiffigineqarluni. Angalanermi KNR tusagassiornikkut tamakkiisumik kiffaanngissuseqarluni sulivoq.

Suliniut – Tasiilami suleqatigiippugut – kommunimit ukiumut 1,5 milliuunit koruuninik ukiuni arfineq pingasuni tapiiffigineqartassaaq aallarnisarneqarnerminilu 450.000 koruuninik tapiiffigineqassalluni. Taakku saniatigut aningaasaateqarfinnit assigiinngitsunit suliap ingerlanerani tapiiffigineqartarnissaq Sustainable Now-ip naatsorsuutigaa.

 

Verdensmål på grønlandsk er det 7. officielle sprog godkendt af FN Global Compact

 

 

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat