Ingeniørit siunnersuisullu suliffeqarfiutaata, Rambøllip, nunatsinni erngup nukinga CO2-lu atorlugit immikkut ittumik attanneqarsinnaasumik ikummatissiortoqartalersinnaanersoq misissuleruttorpaa.

Suliniut nutaaq: Erngup nukinganit attanneqarsinnaasumik ikummatissiortoqalerataannaasoq

Nunatsinni erngup nukinganit attanneqarsinnaasumik immikkuullarissumik ikummatissiortoqalersinnaanersoq, Rambøllip misissorpaa.

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfik Nuummiit kujammut kangisissuanut 50 kilometerisut ungasitsigisumiippoq. Nuup inui kallerup inneranik tassannga pilersorneqarlutillu kiassarneqarput.

Taanna Nuup inuisa pisariaqartitaannit angineroqisumik innaallangissiortarpoq. Sipporuttoq maanna atorneqanngilaq, siunissamili atorluarneqalerataannaalluni.

Brintimi kallerup innera atorlugu pissarsiarineqarsinnaavoq, brintilu imerpalasumik ikummatissiornermi atorneqarsinnaalluni. Orsussat benziina dieselilu Nuummiinnaanngitsoq nunattali aamma sinnerani atugaasut brintimik taarserneqarsinnaapput.

Nuummi electrofuelissiornissamut, tassa attanneqarsinnaasumik ikummatissornissamut suut pisariaqarnersut, Rambøllip februaarip qaammataanili misissorpaa.

Ingeniørit siunnersuisullu suliffeqarfiutaat tamatumani suliniummik timitaliisinnaanermik attanneqarsinnaasumillu ikummatissiorneq qanoq akeqassaneranik aggustimi akissutississangavoq.

Rambøllip suliniutinik inerisaaviani pisortaq, Christian Riber, taama nassuiaavoq.

- Brinti innaallagiaq sipporuttoq atorlugu pisariitsumik pissarsiarineqarsinnaallunilu CO2-mik soorlu ikuallaavimmiit aniasumik pissarsinikkut kulstoffimik pissarsisoqarsinnaavoq. Taamaalillunilu benziinap diselillu taartissaannik brinti CO2-lu akuleriisinnerisigut ikummatissiortoqarsinnaavoq, Christian Riber oqarpoq.

Attanneqarsinnaasumik nukissiorneq siuariaataassaaq

Erngup nukinga nunatsinni nukissiuutini attanneqarsinnaasuni pingaarnerpaasoq, Naalakkersuisut nukissiuuteqarnermut imermillu pilersuinermik immikkoortumut pilersaarusiaanni 2017-imeersumi allassimavoq.

Oqartussat tamatumunnga aningaasaliinerup imminut akilersinnaalluarneranik misissuinermi inernerit tunngavigalugit qularunnaassappata, Naalakkersuisut nukissiuuteqarnermi angorusutartik angorataannaavaat.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut Qasigiannguani Aasiaannilu erngup nukinganik nukissiorfimmik pilersitserusuttut

Nunatsinnimi oqartussat ataavartunik nukissiuuteqarnikkut nukissamik attanneqarsinnaasumik tamakkiisumik 2030-mi pilersuilernissaq angorusuppaat.

- Biilit innaallagiamik batteriinut toqqortamik ingerlateqartinnagit, imerlapasumik sivisuumik uninngasuutigineqarsinnaasumik ingerlaassutigineqarsinnaasumillu ikummatissinnerisigut ingerlaarutigineqarsinnaalissapput, Christian Riber oqarpoq.

Suliniummilli timitaliinnginnermi pisariaqartorpaaluit naammasseqqaartariaqarput.

Assersuutigalugu attanneqarsinnaasumik ikummatissornermut CO2-mik pissarsisinnasumik atortulimmik Nuummi nutaamik ikuallaaviliornissaq piumasaqaataavoq.

Assartoruminartoq

Islandimi suliniummmi suliniummut tassunga assingusumi pitsaasunik misilittagaqarput. Islandimili CO2-p ikuallaavimmeersuunani nunap iluaneersuunera allaassutigituaraa, Christian Riber nassuiaavoq.

- Kalaallit Nunaannulli tunngatillugu sumiiffinni imermit nukissaqarluartuni electrofuelimik attanneqarsinnaasumik ikummatissiortoqarsinnaanera soqutiginarnerpaavoq. Imermit nukeqarfissuit inuilaamikkajupput, ikummatissiarlu attanneqarsinnaasoq illoqarfinnut nunaqarfinnullu erngup nukinganik nukissiuuteqarfiunngitsunut assartorneqarsinnaavoq. Taakkunanilu inuit erngup nukinganik nukissiuuteqarfiup ungasissuaniikkaluarlutik electrofuelimik taamaalillutik pilersorneqarsinnaanngussapput.

AAMMA ATUARUK Ukiuni 25-ni erngup nukissiuteqarneq nalliuttorsiutigigaat

Rambøllip suliniutip Nuummi timitalerneqarsinnaaneranik misissuinermi saniatigut nunatta sinnerani attanneqarsinnaasumik ikummatissiortoqartalersinnaanersoq aamma misissorpaa. Tamatumanili erngup nukinganik nukissiuuterpaaluliortoqarnissaa pisariaqartoq, Christian Riber nassuiaavoq.

- Suliniummut atatillugu avannarpasinnerusumi imermit nukeqarfissuit ilaat, erngup nukinganik nukissiuutiliorfiusinnaasut aamma misissorpavut. Taakkunani CO2 nunani allaniit eqqunneqartariaqassaaq, najukkanullu assigiinngitsunut assartugassamik CO2 brintilu akuleriinnerisigut attanneqarsinnaasumik angeqisumik ikummatissiortoqarsinnaavoq.

Rambøll Fonden Rambøllip misissuineranut aningaasaliisuuvoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat