Assi: Simon Uldum

Folketingi 2018-imi: Suliat aalajangiiffigineqartussat paasisaqarfigikkit

Christiansborgimi politikerit Nunarput pillugu suliat ukiumi nutaami oqaluuserisassaat paasisaqarfigikkit.

Danmarkip sakkutooqarnikkut illersugaanera siunissami qanoq aaqqissuunneqassava? Tamanna illersornissaq pillugu Folketingimi nutaamik isumaqatigiissuteqarnermi, januaarimi saqqummiunneqassagunartumi, paasinarsissaaq.

Tamatumanilu Nunarput aamma ilaatinneqarpoq. Danskimmi naalakkersuisuisa nunatsinni inuusuttut sakkutuujuffissaminnik atuinissaannik ajornannginnerulersitsinissaq 9. klassimilu atuartut Illersornissaqarfimmi sulinermik misiliisinnaanissaat siunnersuutigaat.

Tamannalu kalaallit inuusuttut assersuutigalugu sakkutuuni imarsiortuni suliffittaarnissamut soqutiginnilersinnissaannik siunertaqarpoq. Partiillu sinnerisa tamanna ilalerpaat.

Illersornissamulli qullersaqarfiup Issittumi suliaanut missingersuutit annertusineqarnissaat ilimananngilaq. Illersornissaq pillugu oqaaseqartartoq Henrik Dam Kristensen KNR-imut siorna septembarimi taama oqarpoq - tamannalu ullumikkut suli aalajangiusimavaa.

Siorna decembarimi politikkikkut isumaqatigiissutigineqartoq innersuussutigaa, Illersornissamut qullersaqarfiup Issittumi suliassaanut ukiumut 120 millionit koruunit aningaasaliissutissatut immikkoortinneqarmata.

- Isumaqarpunga Issittumut tunngatillugu maannakkorpiaq tunniussinnaasagut tunniutereerlutigit. Imali paasineqassanngilaq qaqumorsuarmulluunniit nikeriaqqittoqarsinnaassanngitsoq, Henrik Dam Kristensen taama oqarpoq.

Illersornissamut missingersuutit 2023-p tungaanut katillugit 4,8 milliardit koruuninik annertusineqarnissaat danskit naalakkersuisuisa siunnersuutigaat.

Piffissami killiligaanngitsumi paarisassanngortitat utersinnaatitaanissaat

Christiansborgimi politikerit aalajangiiffigisassaat alla tassaavoq kalaallit Herstedvester Fængselimi piffissami killiligaanngitsumi paasisassanngortinneqartut Nuummi pinerluuteqarsimasunut inissiisarfittaassaq 2019-imi naammassineqarpat nuunneqarnissaminnik akuersisut peqqissimillutik Herstedvester Fængselimut utersinnaatitaanissaat.

Suliammi Inatsisartuni oqallisigineqareernerani tamanna nalorninartoqalerpoq. Siunnersuut amerlanerussuteqartunit taperserneqarpoq. Folketingimut ilaasortaq Inuit Ataqatigiinneersoq, Aaja Chemnitz Larsen, KNR-imut siorna februaarimi ima oqarpoq:

- Taamatut pisoqassappat aalajangiinermi tunngavissaqartariaqarsoraara. Aamma Herstedvesterimit Nuummut nuunneqarnissaq toqqaraanni tamanna tunngaviatigut inaarutaasumik aalajangiinerusariaqarpoq. Taamatullu aalajangerneq eqqarsaatigilluagaasimasariaqarpoq.

Danskit naalakkersuisuisa Namminersorlutillu Oqartussat Nuummi pinerluuuteqarsimasunut inissiisarfittaassap ingerlanneqarnerata aningaasalersorneqarnissaa aamma  isumaqatigiissuteqarfigisssavaat.

Ilagiit kalaallit, eqqartussiveqarnermut aningaasaliissutit radiukkullu atortorissaarutit

Danmarkimi ilagiit kalaallit pilersinneqarnissaat palasinillu kalaallisut oqaasilinnik amerlanerusunik atorfinitsitsinissaq Peqatigiiffiup Kalaallit Ilagiit Danmarkimip ukiuni arlalinni sulissutigaa.

Taamatullu suliniuteqarneq ilageeqarnermut ministeriusimasunit - maannalu ilageeqarnermut ministerimit Mette Bockimit tapersersorneqarpoq. Taanna marsip qaammataani ima oqarpoq:

- Kalaallit Nunaat naalagaaffeqatigiinnut ilaavoq, tamannalu pissutigalugu kalaallit Danmarkimiittut inuiannut Danmarkimi ikinnerussuteqartunut allanut naleqqiullugit immikkut ittumik inissisimapput.

Suliarli Ilageeqarnermut ministereqarfiup Namminersorlutillu Oqartussat 'oqaloqatigiinneranni' maanna uninngagallarpoq. Oqaloqatigiinnerlu siunnersuuteqarnermik kinguneqassappat Folketingimi inaarutaasumik aalajangiiffigineqartussaassaaq.

Nunatta Danmarkillu akornanni isumaqatigiinniutigineqartussat aamma ilagaat Nunatsinni eqqartuussiveqarnermut ukiut sisamat iluanni 40 millionit koruuninik aningaasaliissuteqarnissaq. Aningaasat danskit 2018-imut aningaasanut inatsisaanni immikkoortinneqareerput Namminersorlutillu Oqartussat isumaqatigiinniarfiginereernerisigut agguaanneqartussaassallutik.

Aningaasalli sumut atorneqarnissaannut allattorsimaffimmiittut amerlapput. Naalakkersuisut Nunatsinni eqqartuussiveqarnerup iluani suliniutissatut kissaatigisaminnut pingaarnersiuillutik allattorsimaffimmik 60-inik immikkoortortalimmik danskit inatsisinik atuutitsinermut ministeriannut Søren Pape Poulsenimut (K) tunniussaqarput.

Kalaallit Nunaata Politiivisa radiukkut atortorissaarutaata nungullarsimasut taartissaannik neriorsuuteqarneq inatsisinik atuutitsinermut ministerip aamma aalajangiiffigisassaasa ilagaat. Folketingimut ilaasortaq Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz Larsen KNR-imut ima oqarpoq:

- Tassa danskit naalakkersuisui aningaasaliinissamut piareeqqanerarput - aningaasanummi inatsisissaq pillugu isumaqatigiinniarnerni taama neriorsorpaannga.

Danskilli naalakkersuisui radiukkut atortorissaarutinut nutaanut aningaasaliinnginnerini Nunatsinni oqartussat, soorlu peqqinnissaqarfik qatserisartullu systemimut nutaamut peqataatinneqassanersut isumannaaqqaartussaavoq. Taamaammat suliap Naalakkersuisunit aalajangiiffigineqarnissaa danskit naalakkersuisuisa utaqqimaarniarpaat.

 

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat