Qulaarpaa Suiaqatinoortuuneq: Assuarisaanermit akuerisaanermut

Nunatsinni suiaqatinoortut isigineqarnerat 90-ikkunniilli annertuumik allanngoriartorpoq. Taamanimi politikeriusut akornanni aammalu ilagiinnit assuarineqarnerat suli naapitassaasarpoq. Suiaqatinoortut katissinnaanerannik siunnersuutip partiinit tamanit sapaatit-akunnerata tulliani akuersissutigineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Aappariittut nalunaarsorsimaneq pillugu siunnersuut Inatsisartuni 1994-imi oqallisigineqarpoq. Danmark nunani siullersaalluni aappariittut nalunaarsorsimaneq pillugu inatsimmik 1989-imi atortuulersitsivoq, suiaassuseqatigiillu katissimanermut assingusumik inooqatiginnissaat periarfissaalerluni.

Inatsillu taanna taamani Nunatsinnut aamma atuuttussanngortinniarneqarpoq.

 
Inatsisartut oqaluttarfiannit assuarlerneq
Siunnersuutigineqartorli annertuumik akerliuffigineqarpoq, minnerunngitsumik Nikolaj Heinrichimit, Issittup Partiianeersumit. Taanna Inatsisartut oqaluttarfiannit ilaatigut ima oqarpoq:

- Siunnersuutip imarisaa kalaallit eqqarsartaasiannut naapertuutinngilaq. Nunatsinni Danmarkimilu kulturikkut assigiinngissutaasut pissutigalugit, apeqqutini aalajangersimasumi immitsinnut ungasissupilussuuvugut.

Aammattaaq nappaatipalaat suiaqatinoortut akornanni annertunerujussuarmik tunillaassuunnerarpai imalu aamma oqarluni.

- Kalaallit ilaqutariit angutip arnallu aappariinnerisigut pilersarput, tamannalu aalajangiusimasariaqarparput.

Otto Steenholdtip Atassummeersup akerliussutsimik allagaqaateqartoqarsimanera innersuussutigaa, tassani oqaatigineqarluni taamatut inooriaaseqarneq biibili naapertorlugu ajortiliusoq.


 
Ilagiikkoortumiunngitsoq
Ilagiinni aamma qularnartoqartinneqangaatsiarpoq. Taamani biskoppiusup Kristian Mørchip aappariittut nalunaarsorsimanerup ilagiinnit akerlerineqannginnera erseqqissaatigigaluarpaa, peqatigitilluguli taamatut aappariinnerup ilagiinnit pilluaqquneqarnissaanut ilagiit peqataajumannginnerat aamma erseqqissaatigalugu. Taarsiullugu suiaqatinoortut anersaakkut tuppallersarnissaannik aammalu tarnikkut kiffartuunnissaannik neqerooruteqarpoq.

Aappariittulli nalunaarsorsimaneq pillugu siunnersuut kingorna Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartunit akuersissutigineqarpoq.


 
Danmarkimit siuarsimanerusut
Suiaqatinoortut isigineqarnerat 2010-mi allanngorujussuarsimavoq. Aamma aappariittut nalunaarsorsimasut ilagiinnit pilluaqquneqarsinnaanerat piviusunngorsimavoq.

Inatsisartullu ingerlariaqqinnissamut piareersimalerput. Demokraatit siunnersuutigaat suiaqatinoortut katittarnerat aamma arnat angutillu katittarnerat tamakkiisumik naligiissinneqassasut, kiisalu aamma oqaluffimmi katissinnaaneq tamatumunnga ilanngunneqassasoq. Inatsisartut isumaqatigiissut aalajangerput Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut saaffiginnissuteqassasut oqaluffimmi katissinnaaneq anguniarlugu.

Biskopip Sofie Petersenip oqaluffimmi katittoqarsinnaanera taperserlugu oqaatigaa.

Inatsisartut taamatut akuersissuteqarnermikkut danskit folketingiannit siuarsimanerulerput. Danmarkimimi suiaqatinoortut katissinnaanerannik siunnersuut 2012-imi aatsaat akuersissutigineqarmat. Tamannalu annertuumik oqallittoqareersoq aammalu ilagiinni ikinnerussuteqartut annertuumik akerliuffigereeraallu pivoq.


 
Tapersersorneqarluarpoq
Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni oqartussaaffiit agguataarsimanerat pissutigalugu, suiaqatinoortut katissinnaanerat Nunatsinni suli pisinnaanngilaq. Inatsiliornerulli Nunatsinni atortuulersinneqarnissaanik siunnersuut Inatsisartuni maajip 26-ani suliarineqartussaaavoq, siunnersuullu partiinit tamanit taperserneqarpoq. Danmarkimullu saniullugu siunnersuut oqallinnermik annikitsuinnarmik pilersitsivoq.

Siunnersuutilli atortuulersinneqanissaa Folketingimi suliarineqaqqaartussaavoq, Danmarkimilu qinersisoqarnissaa pissutigalugu tamatuma qaqugu pinissaa oqaatigineqarsinnaanngikkallarpoq.

 

Najoqqutarisaq: Inuugatta, Hjalmar Dahl 2014

Isummersuutit


 

Pages