Socialdemokraatit pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinnut utaqqisunut aaqqiissutissaqanngitsut
Danmarkimi partii naalakkersuisuutitalik, Socialdemokratiet, Kangerlussuarmi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiugallartussamik pilersitsinissamik siunnersuummut isummmerusunngillat. Socialdemokraatit Kalaallit Nunaat pillugu oqaaseqartartuat, Kasper Roug, KNR-imut taama oqarpoq.
Partiili pinerluttunik isumaginnittoqarfimmeersut eqqartuussiveqarfimmeersullu pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiilernissamut utaqqisut ikilisinnissaannik siunnersuuteqarnissaannut utaqqerusupput.
- Apeqquterpassuit qulaajagassaapput. Taamaammat tamatuminnga ilisimasallit pinerluuteqarsimasunut inissiisarfinni inissat qanoq amerlinissaannut siunnersuuteqarnissaat pisariaqartipparput, Kasper Roug oqarpoq.
AAMMA ATUARUK IA: Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfissamik Kangerlussuarmi pilersitsisoqarlunilu singernequteqartoqartitsisalerli
Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortap, pineqaatissinneqarsimasunut Kangerlussuarmi inissiisarfiugallartussamik pilersitsinissaq, sapaatit akunneranni uani siunnersuutigaa.
Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiilernissamut utaqqisoqarpallaaleraangat Kangerlussuarmi pineqaatissinneqarsimasunik pingasoriarluni inissiisarfiugallartoqartarnikuuvoq. Inississarfiit pioreersut allilerneqarsinnaasut, IA-meersoq aamma oqarpoq.
Taassumalu inunnik navianartorsiortitsinatik pinerluuteqarsimasutut sakkukinnerusumik pineqaatissinneqarsimasut singernequteqartitaasalernissaat aamma siunnersuutigaa.
Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiugallartussamik pilersitsinissamik inissiisarfioreersumilluunniit alliliinissamik siunnersuutit tunngaviatigut ajunngeqisut, Kasper Roug oqarpoq nangillunili:
- Tamanna nutaanik unammilligassaqartitsivoq. Nutarterinerlu pisariusarpoq, taamaammat qanoq sivisutigissanersoq, qanoq akeqassanersoq sulisullu qassit pisariaqartinneqassanersut il.il. apeqqutaapput.
Susassaqartut nunatsinni singernequteqartitsisoqalertalernissamut periarfissanik nalileeqqartinnagit, taassuma siunnersuut oqaaseqarfigerusunngilaa.
Qangali sulisussaaleqisut
Nunarput tamakkerlugu inuit 65-it pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiilernissamut maanna utaqqipput.
Naalakkersuisut pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni inissanik allanik pilersitsinissaq pillugu oqaloqatigisarini, danskit inatsiseqarnermut ministeriat Nick Hækkerup sapaatit akunnerata siuliani ilisimatitsivoq. Taannali Kangerlussuarmi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiugallartussamik pilersitsisinnaaneq pillugu siunnersuutip toqqaannartumik oqaaseqarfiginissaanut piffissaqanngitsoq, danskit inatsiseqarnermut ministereqarfiat ilisimatitsivoq.
Kangerlussuarmi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiugallarsimasut pillugit paasissutissat
Kangerlussuaq pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiugallartussanik arlaleriarluni pilersitsiffiunikuuvoq.
Pineqaatissinneqarsimasunut 60-inut Kangerlussuarmi inissiisarfiugallartussamik inissalimmik 2007-imi pilersitsisoqarpoq. Taanna 2007-ip naanerani matuvoq.
Pineqaatissinneqarsimasimasunut inissiisarfinnut utaqqisuniittut 260-it missaannut 2009-mi amerleqqipput. Taamaammat Hotel Umimmak pineqaatissinneqarsimasunut 40-nut inissiisarfiugallanngortillugu 2009-mi septembarip qaammataani attartorneqarpoq. Taanna 2010-mi decembarip qaammataani matuvoq. Matummat pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinnut utaqqisuniittut 204-pput.
Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinnut utaqqisuniittut 345-nut 2013-imi amerleqqipput. Hotel Umimmak pineqaatissinneqarsimasunut 30-nut inissiisarfiugallanngortillugu attartorneqaqqippoq. Tassannga 2014-imi kingullermik anisoqarpoq.
Tusarfik: Danmarkimi pinerluttunik isumaginnittoqarfiup 2010-mi ukiumoortumik nalunaarusiaa, Inatsisinik atuutitsinermut ministereqarfik, KNR aamma Sermitsiaq/AG.
IA-lli siunnersuutaa ataatsimik unammilligassaqarluinnarpoq: Sulisussaaleqineq.
Nunatsinni Pinerluttunik Isumaginnittoqarfimmi atorfiit katillutik 96-iusuni sisamat maannamut suli inuttaqanngillat.
Taakkunannga 74-it pinerluuteqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisutut ilinniarsimasunik inuttaqarput. Tamatuma saniatigut danskit arfinillit nakkutilliisuupput, sulisullu sinneri nakkutilliisutut ilinniarsimasuunatik.
Nakkutilliisutut ilinniartut maanna 31-usut, Nunatsinni Pinerluttunik Isumaginnittoqarfik ilisimatitsivoq.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa kinguaassiuutitigut pinerluuteqarsimasut sakkortunerusumik pineqaatissinneqartalernissaat aamma eqqartorpaat.
Tamanna piviusunngorpat pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiilernissamut utaqqisut amerleqqeriaannaapput.
AAMMA ATUARUK Ministeri utaqqisuniittut pillugit: Kinguaassiutitigut pinerluuteqarsimasut utaqqiinnartarnerat ajornartorsiutaavoq
Danskit naalakkersuisui pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni inissat amerlineqarnissaannut aningaasaliissutissanik ujaarlertariaqartut, aamma nakkutilliisunik kalaallinik parnaarussanillu paarsisunik danskinik inissiisarfiugallartussami atorfinitsitnissamik misissuisariaqartut, Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq.
- Danmarki nunarpullugu suleqatigiittariaqartut, ajornartorsiummullu uunga nakkutilliisut kalaallit danskillu suleqatigiinissaat aaqqiissutaasinnaanersoq misissorneqassasoq isumaqarpunga.
Danmarkimili parnaarussanik paarsisut 500-t missaannik amigartut, Danmarkimi Parnaarussalerisut Kattuffiat ilisimatitsivoq.
Tamannali Danmarkimili naalakkersuisut ajornartorsiummik aaqqiinissamut akisussaanerannik allannguinngitsoq, IA-mit Folketingimi ilaasortaq oqarpoq.
- Utaqqisut ikilinissaannut aaqqiissuteqarnissaq politikkikkut pingaartinneqarpat, taava aamma aaqqiisoqarsinnaavoq. Taamaattumik danskit inatsiseqarnermut ministereqarfiat apeqqutaaginnalerpoq.
IA-mit Folketingimi ilaasortap nunatsinni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni inissat amerlineqarnissaannut aningaasaliissutaareersut ilaneqarnissaat danskit aningaasanut inatsisissaminnut isumaqatigiinniarnerminni ilanngutissagaat piumasariniarpaa.