Sisoraat pisoqarujussuaq nassaarineqartoq

Siulivut sisoraasersoratik qimussimik qaannamillu angalasuupput. Sisoraat illuinnaq Kujataani nassaarineqarpoq, ilimagineqarporlu Eriup Aappalaartup kinguaavisa pigisimassagaat.

Atuagassiami Dansk Polarcenterip saqqummersittagaani allaaserineqarpoq Nanortallup eqqaani Nalunami kuultisiorfimmi sanaartortut Nunatsinni sisoraatit pisoqaanersaat nassaarisimagaat. Århusip Universitetiani qisuk pisoqaassusilerneqarmat ilimatsaanneqarpoq ukiup 1010-p missaaneersuussasoq. Qissianik sisoraasiortoqarneq ajormat qularutigineqanngilaq qisumineq Norgemeersuussasoq. Immaqami Eriup Aappalaartup ernerata Leif Iluanaarajuup kinguaavisaluunniit sisoraataat?

-Inuit sisoraasisarneq ajorput. Qimussit qaannallu angallatigaat. Skandinaviami ukiut 4.000-t 5.000-illu matuma siornali sisoraatit nalinginnaapput. Ujaqqanut kigartukkani ukiuni bronzemik sakkoqarfiusuneersuni sisoraatit takussaapput- Katersugaasivissuarmi ilisimatooq Hans Chr. Gulløv nassuiaavoq.

Ukiup 1000-p missarluinnaani qallunaatsiaat Kalaallit Nunaannut nunassikkamik Skandinaviamiit nassarsimassavaat, qularnanngilarlu savanik ungoorinerminni angalanerminnilu atugarisimassavaat. Hans Egede ajoqersuiartorluni 1721-mi tikikkami sisoraasisarpoq. Sisoraalli 1010-p missaani sanaajunersoq qulakkeerlugu oqaatigineqarsinnaanngilaq, qisuk ukiuni hunnorujuni arlalinni uninngareersoq sisoraasiarineqarluarsimasinnaammat, Hans Chr. Gulløv nassuiaavoq.

Qisuk 85 cmitut takitigisoq cminillu qulingiluanik silitsigisoq sinimigut amermik kingumoortoornaveeqqusiinermi qajannaarfinnik putoqarpoq.

Sverigep avannarpasissuani Umeåmi katersugaasivimmi sulisut atuakkiami 1555-imeersup assitaasa ilaattut sisoraat kingorpiamigut atisarfeqartuusoq misissoramikku paasivaat.