Silap pissusaata allanngoriartornera ajornartorsiulersitsisinnaavoq
Aqquserngit, illut, mittarfiit, innaallagissallu aqqutai, imermik qarsutsinikkut eqqugaasimasut.
Tamakkuupput silap pissusaata allanngoriartornerata kingunerisaanik Nunatsinni ajornartorsiutigineqalersinnaasut.
Kiannerulerpalli immakkut ingerlaarfiit periarfissaqarnerulissapput, erngup nukinga atorlugu nukissiuutiliorfiliornernik periarfissaqarnerulissalluni, uuliasiornerit aatsitassanillu piiaasinnaanissaq periarfissaqarnerulissapput.
Unammilligassat periarfissallu nutaat silap pissusaata allanngoriartorneranit pilersut Københavnimi ullumikkut ataatsimeersuarnermi ATV, tassa Akademiet for de Tekniske Videnskaber, aaqqissuussisoralugu sammineqassapput.
Silap pissusaanik ilisimatusartut, nukissiuutinik suliaqartut, sanaartornermik suliallit aamma Nunatsinni inuussutissarsiutitigut ingerlataqartut ataatsimeersuarnermi peqataassapput.
Ataatsimeersuarnermi Danmarkimit, Islandimit nunatsinnillu peqataasunit nunatta siunissaa oqallisigissavaat.
Aputip upernaakkut siusinnerusukkut aakkiartortalernissaa aamma agguaqatigiissillugu gradit marluk arfineq pingasullu akornanni kiannerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq. Tamatuma saniatigut 20-t imaluunniit 30 procentinik annertunerusumik nittaannerusalerlunilu siallernerusalernissaa naatsorsuutigineqarpoq, avannaanilu allaat 250 procentinik annertuseriarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Sikusarnerata 400 kilometerinik avannarpasinnerulernissaa aamma eqqoriarneqarpoq.
Silap pissusaata allanngoriartornera pillugu ataatsimeersuarneq Københavnimi Illu Atlantikumi ullumi nalunaaqutaq ataatsiniit tallimanut ingerlanneqassaaq.
