Silap pissusaa illersorniarlugu Brasilia maanna siuttunngorpoq
Brasiliap præsidentiata Luiz Inacio 'Lula' da Silvap inatsit, Brasiliap 2020-mi CO2-mik mingutsitsinerminik 39 procentimik appariartitsinissaanik pisussaaffiliisoq atsiorsimagaa, aviisimi Politikenimi allaaserineqarpoq.
Præsidenti qanittukkut Københavnimiinnermini, inatsimmut tassungarpiaq missingersuut nassarpaa - tamannalu takussutissaavoq, silap pissusaa pillugu isumaqatigiissuteqartoqarpat isumaqatigiissuteqartoqanngippalluunniit, Brasilia nammineq piumassutsiminik ingerlaqqikkusuttoq.
Neriorsuut tamanna præsidentip silap pissusaanut inatsimmut nutaamut atsiornermigut maanna piviusunngortippaa.
- Københavnimi ataatsimeersuarneq kissaatigisaraluatsitut angusaqarfiunngimmat, uagut anguniakkavut anguniarlugit iliuuseqarpugut, Amerikami Kujallermi nunami tassani silap pissusaanut ministeri Carlos Minc tusagassiorfimmut AFP-mut oqarpoq.
Angusaqarusussuseq taamatut ersersinneqaraluartoq, inatsisissaq Brasiliami Greenpeace-imit naammagineqanngilaq.
- Nunat tamat katersuuffiini Brasilia oqalugiallaqqeqaaq, soorlu tamanna Københavnimi takugipput, kisianni naalakkersuisut oqaatsitik piviusunngortinneq ajorpaat, Sergio Leitao Brasiliami Greenpeacep oqaaseqartitaa oqarpoq.
