Silaannaq pillugu nalunaarummut illuatungiliisinnaasoq 10.000 dollarinnissaaq

Naalagaaffiit Peqatigiit silaannaap allanngoriartorneranik ilisimatusartuisa, nunanit 130-neersut katillutillu 2.500-sut ukiut sisamakkaarlugit nalunaarusiortartut, nalunaarusiaanut saqqummeqqammersumut uppernarsaatissaqarluni isorinnissinnaasoq 10.000 dollarsinik tunissavarput. Taama Amerikami eqqarsaqqissaartartoqatigiit, uuliasioqatigiiffissuarmit ExxonMobilimit aningaasalersugaasut ilisimatuunut neqerooruteqarput.

Silaannarmik mingutsitsiinnassagutta silaannaq kissakkiartuinnassaaq, sermit aatsitissapput, inoqajuitsut annertusiartuinnassapput imarlu qaffassaaq, taama Naalagaaffiit Peqatigiit silaannaap allanngoriartorneranik ilisimatusartuisa nalunaarusiaat siulittuuteqarpoq, siulittuuteqarnermullu illuatungiliilluni uppernarsaasinnaasoq 10.000 dollarinik akilerneqarnissaaq, taama nunarsuarmi uuliasiorfissuit annersaata ExxonMobilip aningaasalersugai eqqarsartartoqatigiit amerikamiuusut ussassaarilerput.

Naalagaaffiit Peqatigiit silaannaaap allanngoriartornera pillugu nalunaarusiaat ingasattajaarnerarlugu isornartorsiorneqatsaalisaanerarlugu eqqarsaqqissaartartoqatigiit uparuaapput.

Taakkulu taama pissusilersornerat allamik iliuusissaarulluni saassussiniarnerunerarlugu ilisimatuut nalunaarusioqataasut akerliliipput. Oqaatigineqarpoq ExxonMobilimi massakkut sulisut ilaat 20-it USA-p præsidentianut Bushimut siornagut siunnersortitut atorfeqartuusimasut.

Nalunaarusiaq kissakkiartuinnarnissamik siulittuuteqaraluartoq danskit silaannarmut tunngasumik politikkertik allanngortikkunnanngikkaat ministeriuneq Anders Fogh Rasmussen oqarpoq.

- CO2-mik mingutsitsinerup 30 procentimik annikillisinneqarnissaanik EU-p siunnersuutaa akueraarput, nunanuku tamalaat ingammik mingutsitsinerpaat tassalu; USA, Japan, Kina Brasilialu silaannarmik mingutsinerup annikillisarneqarnissaanut akuersisariaqartut, Anders Fogh Rasmussen oqarpoq.

Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarusiaat saqqummereersorlu massakkorpiaq iliuuseqartariaqalersugut avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit arlallit, soorlu Green Peace, Verdensnaturfonden, tassa Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffik nalunaarput, EU-lu silaannarmik mingutsitsinermik annikillisaanermut siuttooqqullugu kaammattorlugu.