Silaannaap allanngoriartornera itsarnisarsiuunut unammillarnartoq
Nutsat kappoqqutaat, atortut qisunnik sanaat inuillu Nunatsinnut tikittut siulliit saarngii ukiuni aggersuni tulliuttuni immamit, oqummit orpikkanillu sequminneqarsinnaaneri maanna aarleqqutigineqalerpoq, silaannaammi kissassusaa ilaatigut gradinik marlunnik pingasunilluunniit maanna kissarnerulersimammat.
Itsarnisarsiuut nassaarisimasaannik, maannamulli suli misissuiffigineqarsimanngitsunik, silaannaap kissatsikkiartorneranit ajoquserneqannginnerannik, Nunatsinni Danmarkimilu katersugaasivissuit suleqatigiillutik nalunaarsuinialerput nassaat suli misissorneqanngitsut silaannaap kissatsikkiartorneranit ulorianartorsiortinneqartut sumiinnerinik.
Nalunaarsorneqartussat ilaat tassaapput attakorpassuit nunatta inoqaleqqaarneraneersut, taakkua ilisimatuut misissuiffigissallugit soqutigisarivaat. Taakkuami ukiorpassuit matuma siorna inuuniarnikkut atugassarititaasimasut pillugit oqaluttuarsinnaammata.
Attakunut ajoqusiisinnaasut annersarivaat silaannaap kissatsikkiartornera, silaannaammi kissatsinnera ilutigalugu nuna qeriuaannartoq aatsinneqartarpoq, taamaalilluni nassaat asiujartulersarlutik. Aamma taassuma saniatigut erngup kuuttup issoq attakut matoorutigisimasaat sisutissinnaavaat.
Qajaa ulorianartorsiortinneqartoq
Nassaarfiit pingaarnersaat Qeqertarsuup Tunuaniippoq Qajaani, tassani nunami qeriuaannartumi ukiut 4.000-it matuma siorna pissutsit qanoq issimaneri nunap qeriuaannartup iluani qulaajarneqarsinnaapput.
- Qajaa nalitoorujussuuvoq, taannami najugaqarfigineqarsimasuni aserfallassimannginnerpaajummat.
- Taanna 1870-kkunili ilisimaneqalerpoq, kisianni annertunerpaartaa assaavigineqarsimanngilaq. Assaanissarlu aamma tuaviuunneqalersinnaavoq nassaat silaannaap kissatsikkiartornerata kinguneranik ulorianartorsiortinneqalissangaluarpata, siger Henning Matthiesen, Nationalmuseum-imi seniorforskeri oqarpoq.
Taassuma Qajaat ukiut qulit qaangiuppata sequmissinnaanissaa ernummatigalugu, videnskab.dk-mut oqarpoq.
